hallitus http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132337/all Tue, 25 Sep 2018 08:15:00 +0300 fi Arkadianmäellä toiset naamat, jos edustajien äideillä olisi ollut aborttikortti? http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261511-arkadianmaella-toiset-naamat-jos-edustajien-aideilla-olisi-ollut-aborttikortti <p>Nyt on pakko livetä ja kirjoittaa työelämän ulkopuolelta. Silläkin uhalla, että turpiin tulee ja rankasti. Lupaan kestää kuin nainen eli tunnetusti kestää kaiken.&nbsp;</p><p>Pyhä yksinkertaisuus. Näin voi todeta Arkadianmäellä istuvasta porukasta. Ainakin mitä tulee sen aborttikeskusteluihin viime viikolla. Kaksisataa tyyppiä päätyi tasan kahteen eri näkemykseen elämän yhdessä vaikeimmista kysymyksistä. Eikä kumpikaan kanta liippase läheltäkään omaani.</p><p>Ei-äänestäjät mäellä katsoivat Soinin toimineen väärin ulkoministerinä ilmaistessaan uskonnolliseen vakaumukseensa perustuvan, kaikkien hyvin tietämän, kannan aborttiin Kanadassa kynttillämarssilla ja myöhemmin Argentiinan aborttilakien lievennysten kaatuessa blogissaan ja emojilla twiitatessaan.&nbsp;</p><p>Ja ne jaa-porukat mäellä tekivät asiasta hallitus-, ei omantunnonkysymyksen. Näin saatiin hallitus pidettyä pystyssä. Itsepäisimmät tasa-arvonaiset, Jaana, Lenita ja Saara-Sofia vähän pokkuroivat, mutta sen Orpopoika tällä kerralla salli.&nbsp;</p><p>Sellaista politiikka mäellä on. Omaan napaan tuijottamista ja pyrkimys säilyttää poliittinen asema. Ei vapautta edes vakaumuksen ja omantunnon asioissa. Koskee mäellä niin oppositio- kuin hallituspuolueita.</p><p>Ihmettelen edelleen mistä perspektiivistä mäellä aborttia viime viikolla tarkasteltiin. Erityisesti sen naisnäkökulmaa. Niin kapea se oli. Kertokaa nyt ihmeessä Li, Sanni, Annika ja kumppanit mistä tuo yksioikoinen näkemys, naisen tulee saada päättää itsenäisesti kehostaan, on päihinne piirtynyt. Onkohan eduskunnan naisverkko ollut koolla? Muuta en keksi.</p><p>Liekö omakohtaiset kokemukset syynä, kun perspektiivini on ihan toinen. Kokonaissaldolla neljä kohdussa kuollutta, ei tapettua, ja kolme sieltä elävänä selvinnyttä lasta, on joutunut miettimään asiaa syvällisesti ja joka vinkkelistä useita kertoja.</p><p><strong>Miten aborttipäätös voi olla yksin naisen asia?</strong></p><p>Aborttiin liittyen ensiksi se tärkein. Siinä kohdassa kun nainen päästää miehen kehoonsa, ja mahdollistaa siemen kylvämisen joko molempien tahdosta tai molempien tahtomatta taikka vain toisen tahdosta ja toisen tahtomatta, syntyy yhteisvastuu uudesta elämästä. Yksinkertaisesti syystä, että osallisia on kaksi. Lapsen tekemiseen tarvitaan kaksi. Yksin juttu ei onnistu.&nbsp;</p><p>Abortista ei voi siksi päättää yksin nainen. Eikä myöskään vain mies ja nainen. Päättäjiä tulisi olla kolme. Syntymättömän lapsen puolesta tulee puhua lainsäädännön ja etiikan.&nbsp;&nbsp;Ja niitä edustaa alan asiantuntijat silloin kun abortin mahdollisuudesta keskustellaan. Kaikkien kolmen ääni tulisi kuulua tasavertaisesti ja lopullinen päätös tehdä huolella ja kokonaisvaltaisesti tarkkaan arvioiden. Priorisoimatta kenenkään näkemyksiä.&nbsp;</p><p>Tilanteessa, että miestä ei asia kiinnosta tai häntä ei löydy, ok asia jää kahden kesken ratkaistavaksi. Mutta jos mies haluaa osallistua päätöksentekoon, niin ei häntä ulkopuoliseksi voi jättää.</p><p>Alan asiantuntijoiden tehtävänä on keskusteluissa viestiä kahden eri vaihtoehdon, abortin ja raskauden jatkamisen kaikki seuraamukset, niin hyvät kuin huonot sekä miehelle että naiselle. Mahdollisimman objektiivisesti. Elämää kunnioittaen. Liikutaan niin isojen asioiden äärellä, että laaja-alainen harkinta on ihan ykkösasia.</p><p>Nyt mäen naiset ovat koko viime viikon huutavat yhteen ääneen, että naisen tulee voida yksin päättää kehostaan. Se on VÄÄRIN. Raskaus on myös miehen asia. En tarkoita tässä erityistilanteita kuten raiskaus ja raskaus, jossa äidillä on riski kuolla synnytyksessä tms. Niissä aborttia voidaan pitää ensisijaisena vaihtoehtona.</p><p><strong>Tarvitaanko omakohtaisia kokemuksia avamaan näkemyksiä?</strong></p><p>Jäin ensimmäisessä raskaudessa &rdquo;kiinni&rdquo; veriarvosta, joka viestii Downin syndrooman tavanomaista suuremmasta todennäköisyydestä. Jatkotutkimukset olivat seuraavana päivänä. Emme nukkuneet mieheni kanssa yöllä silmällistäkään pohtiessamme mitä teemme jos saamme seuraavan päivän ultrassa tiedon, että lapsemme on Down-lapsi.&nbsp;</p><p>Ystävä kertoi illalla asiaa miettiessämme tapauksesta, jossa lääkärien varma tulkinta Down-lapsesta osoittautui vääräksi. Lääkäri oli pitänyt aborttia hyvänä ratkaisuna. Siihen ei oltu suostuttu. Parikunta synnytti terveen lapsen. Lääketieteellinen arvio Down-lapsesta ei ainakaan tuohon aikaan ollut varma.&nbsp;&nbsp;Ystäväni kertoma ei tehnyt pohdinnastamme yhtään helpompaa, päinvastoin.&nbsp;</p><p>Illan ja yön miettiminen ei auttanut vaikeassa tilanteessa. Otimme aikalisän ultraamiseen asti. Epäily Down-lapsesta osoittautui turhaksi kun ultrassa näkyi kaksoset. Verikoeolettama koski vain yksöisraskautta. Lääkärin onnitteluiden jälkeen selvisi, että molemmat lapset kohdussa olivat kuolleet. Synnytys käynnistettiin ja kolmantena päivänä synnytin kuolleet kaksoistytöt.&nbsp;</p><p>Usein myöhemmin on tullut pohdittua tilannetta, mitä jos ultrassa olisi lapsi todettu Down-lapseksi? Olisimme joutuneet päättämään päädytäänkö aborttiin vai synnytetäänkö lapsi? Varmaa on, että abortista kokisin syyllisyyttä edelleen. Tätä ei oteta esille abortista keskusteltaessa sanallakaan. Ei viime viikollakaan. Onko mäen naiset, Li, Sanni ja Annika &amp; co ottaneet huomioon, että abortilla on elämänpituisia jälkiseuraamuksia. Todennäköisesti EI.&nbsp;</p><p>Ihmetyttää myös, miksi mäen naiset eivät halua ottaa miehiä mukaan kantamaan vastuuta abortista. Kantamaan abortin aiheuttamaa syyllisyyttä? Onko Suomen linja sittenkin miesten päättämä linja. Linja, jossa mies vapautetaan syyllisyydestä. Ovatko naiset ajatelleet asian loppuun asti? Mielestäni EIVÄT!</p><p>Toinen seikka mihin törmäsin menettäessäni keskenmenojen kautta vielä kaksi muutakin lasta oli se, että keskenmenon jälkeinen kaavinta vaikeutti raskaaksi tulemista. Munasolut eivät kiinnittyneet tai kiinnittyivät heikosti ja raskaus keskeytyi. Eikö näistä riskeistä ja vaikutuksista tuleviin raskauksiin tulisi kertoa myös ennen aborttia sitä suunnittelevalle?</p><p><strong>Miksi lääkärit ja muut asiantuntijat ovat &nbsp;hiljaa?</strong></p><p>Miksi lääkärit, psykologit yms. asiantuntijat jättäytyivät keskustelun ulkopuolelle kun abortti paketoitiin viime viikolla järkyttävän yksinkertaiseen muotoon. Naisen tulee saada päättää kehostaan ja piste.</p><p>Kertooko kylmän tosiasian, että lääkärit hyväksyvät mukisematta kaikki abortit, eivätkä halua olla mukana muuttamassa kulttuuria?</p><p><strong>Kuinka moni naama Arkadianmäellä olisi toinen, jos abortin tekeminen olisi ollut aina yhtä helppoa?</strong></p><p>Onko abortin puolesta mäellä puhuvat miettineet, miten olisi heidän oman elämänsä laita, jos heidän äideillä olisi ollut samanlainen mahdollisuus aborttiin kuin mitä tämän päivän naisilla on? Objektiivisen vastauksen saaminen äidiltä lie vaikeaa, ehkei enää ole äitiä keneltä kysyä tai äiti kaunistelee totuutta. Suojelee lastaan.&nbsp;</p><p>Kuinka montaa mäellä istuvaa eivät äänestäjät olisi saaneet tuupattua eduskunnan ovista sisään kun pääteasema olisikin ollut synnytyssairaalan jäteläjä? Naamat voisivat olla mäellä toiset.</p><p><strong>Ristiriitaa puheissa ja teoissa - huudetaan syntyvyyden lisäämisen puolesta ja vaaditaan helppoa aborttia</strong></p><p>Mäellä on huudettu yhden sun toisen puolueen suulla synnytystalkoiden puolesta. Viimeisin lie Antti Rinne. Oli kuitenkin etunenässä painamassa ei-nappia viime viikolla ja valmis heittämään Soinin ulos hallituksesta. Kukaan ei kai voi kieltää helposti saatavan abortin vaikutuksia syntyvyyteen. Ei Rinnekään?</p><p>Eiköhän lie niin, että melkoinen osa suomalaisista on syntynyt vahingonlaukauksesta. Ehkäisy joko petti tai sitä ei intohimossa muistettu käyttää taikka sitä ei ollut saatavilla.&nbsp;&nbsp;Nyt kun aborttien saaminen on tehty helpoksi &rdquo;vahingot&rdquo; eivät enää kokretisoidu lapsiksi ja syntyvyys sen kun laskee.</p><p>On &rdquo;hauska&rdquo; seurata kuinka pieniin osiin asiat politiikassa jaetaan. Niin pieniin, että niiden yhdistäminen toisiinsa on joskus vaikeaa. Kuten tässä syntyvyyden aleneminen ja abortin saamisen helppous. Tekisi mieli kysyä Antilta, näkeekö asian samalla tavalla? Todennäköisesti kiemurtelee jotenkin asian yli kuten kaikki muutkin poliitikot.</p><p><strong>Onko ministerillä ja ministerillä eroa?</strong></p><p>Ihmetyttää miksi Soini ei olisi saanut käyttää vapaa-aikaansa, ministerin edustustehtäviensä ulkopuolista aikaa, miten halusi. Ja osallistua abortin vastaiselle marssille kuten tekikin.&nbsp;</p><p>Miksi urheilu- ja kulttuuriministeri Arhinmäki sen sijaan sai olympialaisissa örveltää räkäkännissä edustustehtävissään? Oliko se Suomen linjan mukaista? Li mitäs olet mieltä? Soini sentään edusti ilman, että häntä tarvitsi hävetä. Ainiin, pitihän Sinunkin puolesta Li hävetä joku viikko sitten. Mutta Sinä et olekaan ministeri. Ja voihan olla, ettet tällä menolla koskaan tule olemaankaan.</p><p><strong>Uskonnollinen vakaumus on kunnioitettava asia</strong></p><p>Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on syvä vakaumus ja he näyttävät teoillaan, että elävät vakaumuksensa mukaisesti. &nbsp; Vaatii tahdon lujuutta. Mm. Pentti Lintulan elämäntapa on tästä syystä kunnioitettava. Hän ei vain puhu, hän myös elää niin kuin puhuu. Soinin elämäntapoihin en ole perehtynyt.&nbsp;&nbsp;Mutta vaikuttaa kuin hänen tekonsa ja puheensa menisivät ainakin aborttiasiassa yksyhteen.&nbsp;</p><p>Oudoksuttaa miten jonkun mielestä ei ole kunnioitettavaa Soinin suhtautuminen elämän alkuun. Voiko sen edelle joku laittaa naisen edun? Viime viikkoisesta päätellen yllättävän moni, ainakin mäen naisista, näin teki. &nbsp;</p><p>Joka tapauksessa isot respektit Soinille ja Lintulalle. Kai sitä voi kunnioittaa Soinia ja Lintulaa vaikkei ole sininen eikä vihreä. Ja todeta, että kaikesta voi halutessaan löytää hyvää kun ei ole poliitikko!</p><p>Edellä esitetystä voitaneen todeta, etten ole abortin vastustaja, mutta abortin vastuullisen käytön kannattaja.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt on pakko livetä ja kirjoittaa työelämän ulkopuolelta. Silläkin uhalla, että turpiin tulee ja rankasti. Lupaan kestää kuin nainen eli tunnetusti kestää kaiken. 

Pyhä yksinkertaisuus. Näin voi todeta Arkadianmäellä istuvasta porukasta. Ainakin mitä tulee sen aborttikeskusteluihin viime viikolla. Kaksisataa tyyppiä päätyi tasan kahteen eri näkemykseen elämän yhdessä vaikeimmista kysymyksistä. Eikä kumpikaan kanta liippase läheltäkään omaani.

Ei-äänestäjät mäellä katsoivat Soinin toimineen väärin ulkoministerinä ilmaistessaan uskonnolliseen vakaumukseensa perustuvan, kaikkien hyvin tietämän, kannan aborttiin Kanadassa kynttillämarssilla ja myöhemmin Argentiinan aborttilakien lievennysten kaatuessa blogissaan ja emojilla twiitatessaan. 

Ja ne jaa-porukat mäellä tekivät asiasta hallitus-, ei omantunnonkysymyksen. Näin saatiin hallitus pidettyä pystyssä. Itsepäisimmät tasa-arvonaiset, Jaana, Lenita ja Saara-Sofia vähän pokkuroivat, mutta sen Orpopoika tällä kerralla salli. 

Sellaista politiikka mäellä on. Omaan napaan tuijottamista ja pyrkimys säilyttää poliittinen asema. Ei vapautta edes vakaumuksen ja omantunnon asioissa. Koskee mäellä niin oppositio- kuin hallituspuolueita.

Ihmettelen edelleen mistä perspektiivistä mäellä aborttia viime viikolla tarkasteltiin. Erityisesti sen naisnäkökulmaa. Niin kapea se oli. Kertokaa nyt ihmeessä Li, Sanni, Annika ja kumppanit mistä tuo yksioikoinen näkemys, naisen tulee saada päättää itsenäisesti kehostaan, on päihinne piirtynyt. Onkohan eduskunnan naisverkko ollut koolla? Muuta en keksi.

Liekö omakohtaiset kokemukset syynä, kun perspektiivini on ihan toinen. Kokonaissaldolla neljä kohdussa kuollutta, ei tapettua, ja kolme sieltä elävänä selvinnyttä lasta, on joutunut miettimään asiaa syvällisesti ja joka vinkkelistä useita kertoja.

Miten aborttipäätös voi olla yksin naisen asia?

Aborttiin liittyen ensiksi se tärkein. Siinä kohdassa kun nainen päästää miehen kehoonsa, ja mahdollistaa siemen kylvämisen joko molempien tahdosta tai molempien tahtomatta taikka vain toisen tahdosta ja toisen tahtomatta, syntyy yhteisvastuu uudesta elämästä. Yksinkertaisesti syystä, että osallisia on kaksi. Lapsen tekemiseen tarvitaan kaksi. Yksin juttu ei onnistu. 

Abortista ei voi siksi päättää yksin nainen. Eikä myöskään vain mies ja nainen. Päättäjiä tulisi olla kolme. Syntymättömän lapsen puolesta tulee puhua lainsäädännön ja etiikan.  Ja niitä edustaa alan asiantuntijat silloin kun abortin mahdollisuudesta keskustellaan. Kaikkien kolmen ääni tulisi kuulua tasavertaisesti ja lopullinen päätös tehdä huolella ja kokonaisvaltaisesti tarkkaan arvioiden. Priorisoimatta kenenkään näkemyksiä. 

Tilanteessa, että miestä ei asia kiinnosta tai häntä ei löydy, ok asia jää kahden kesken ratkaistavaksi. Mutta jos mies haluaa osallistua päätöksentekoon, niin ei häntä ulkopuoliseksi voi jättää.

Alan asiantuntijoiden tehtävänä on keskusteluissa viestiä kahden eri vaihtoehdon, abortin ja raskauden jatkamisen kaikki seuraamukset, niin hyvät kuin huonot sekä miehelle että naiselle. Mahdollisimman objektiivisesti. Elämää kunnioittaen. Liikutaan niin isojen asioiden äärellä, että laaja-alainen harkinta on ihan ykkösasia.

Nyt mäen naiset ovat koko viime viikon huutavat yhteen ääneen, että naisen tulee voida yksin päättää kehostaan. Se on VÄÄRIN. Raskaus on myös miehen asia. En tarkoita tässä erityistilanteita kuten raiskaus ja raskaus, jossa äidillä on riski kuolla synnytyksessä tms. Niissä aborttia voidaan pitää ensisijaisena vaihtoehtona.

Tarvitaanko omakohtaisia kokemuksia avamaan näkemyksiä?

Jäin ensimmäisessä raskaudessa ”kiinni” veriarvosta, joka viestii Downin syndrooman tavanomaista suuremmasta todennäköisyydestä. Jatkotutkimukset olivat seuraavana päivänä. Emme nukkuneet mieheni kanssa yöllä silmällistäkään pohtiessamme mitä teemme jos saamme seuraavan päivän ultrassa tiedon, että lapsemme on Down-lapsi. 

Ystävä kertoi illalla asiaa miettiessämme tapauksesta, jossa lääkärien varma tulkinta Down-lapsesta osoittautui vääräksi. Lääkäri oli pitänyt aborttia hyvänä ratkaisuna. Siihen ei oltu suostuttu. Parikunta synnytti terveen lapsen. Lääketieteellinen arvio Down-lapsesta ei ainakaan tuohon aikaan ollut varma.  Ystäväni kertoma ei tehnyt pohdinnastamme yhtään helpompaa, päinvastoin. 

Illan ja yön miettiminen ei auttanut vaikeassa tilanteessa. Otimme aikalisän ultraamiseen asti. Epäily Down-lapsesta osoittautui turhaksi kun ultrassa näkyi kaksoset. Verikoeolettama koski vain yksöisraskautta. Lääkärin onnitteluiden jälkeen selvisi, että molemmat lapset kohdussa olivat kuolleet. Synnytys käynnistettiin ja kolmantena päivänä synnytin kuolleet kaksoistytöt. 

Usein myöhemmin on tullut pohdittua tilannetta, mitä jos ultrassa olisi lapsi todettu Down-lapseksi? Olisimme joutuneet päättämään päädytäänkö aborttiin vai synnytetäänkö lapsi? Varmaa on, että abortista kokisin syyllisyyttä edelleen. Tätä ei oteta esille abortista keskusteltaessa sanallakaan. Ei viime viikollakaan. Onko mäen naiset, Li, Sanni ja Annika & co ottaneet huomioon, että abortilla on elämänpituisia jälkiseuraamuksia. Todennäköisesti EI. 

Ihmetyttää myös, miksi mäen naiset eivät halua ottaa miehiä mukaan kantamaan vastuuta abortista. Kantamaan abortin aiheuttamaa syyllisyyttä? Onko Suomen linja sittenkin miesten päättämä linja. Linja, jossa mies vapautetaan syyllisyydestä. Ovatko naiset ajatelleet asian loppuun asti? Mielestäni EIVÄT!

Toinen seikka mihin törmäsin menettäessäni keskenmenojen kautta vielä kaksi muutakin lasta oli se, että keskenmenon jälkeinen kaavinta vaikeutti raskaaksi tulemista. Munasolut eivät kiinnittyneet tai kiinnittyivät heikosti ja raskaus keskeytyi. Eikö näistä riskeistä ja vaikutuksista tuleviin raskauksiin tulisi kertoa myös ennen aborttia sitä suunnittelevalle?

Miksi lääkärit ja muut asiantuntijat ovat  hiljaa?

Miksi lääkärit, psykologit yms. asiantuntijat jättäytyivät keskustelun ulkopuolelle kun abortti paketoitiin viime viikolla järkyttävän yksinkertaiseen muotoon. Naisen tulee saada päättää kehostaan ja piste.

Kertooko kylmän tosiasian, että lääkärit hyväksyvät mukisematta kaikki abortit, eivätkä halua olla mukana muuttamassa kulttuuria?

Kuinka moni naama Arkadianmäellä olisi toinen, jos abortin tekeminen olisi ollut aina yhtä helppoa?

Onko abortin puolesta mäellä puhuvat miettineet, miten olisi heidän oman elämänsä laita, jos heidän äideillä olisi ollut samanlainen mahdollisuus aborttiin kuin mitä tämän päivän naisilla on? Objektiivisen vastauksen saaminen äidiltä lie vaikeaa, ehkei enää ole äitiä keneltä kysyä tai äiti kaunistelee totuutta. Suojelee lastaan. 

Kuinka montaa mäellä istuvaa eivät äänestäjät olisi saaneet tuupattua eduskunnan ovista sisään kun pääteasema olisikin ollut synnytyssairaalan jäteläjä? Naamat voisivat olla mäellä toiset.

Ristiriitaa puheissa ja teoissa - huudetaan syntyvyyden lisäämisen puolesta ja vaaditaan helppoa aborttia

Mäellä on huudettu yhden sun toisen puolueen suulla synnytystalkoiden puolesta. Viimeisin lie Antti Rinne. Oli kuitenkin etunenässä painamassa ei-nappia viime viikolla ja valmis heittämään Soinin ulos hallituksesta. Kukaan ei kai voi kieltää helposti saatavan abortin vaikutuksia syntyvyyteen. Ei Rinnekään?

Eiköhän lie niin, että melkoinen osa suomalaisista on syntynyt vahingonlaukauksesta. Ehkäisy joko petti tai sitä ei intohimossa muistettu käyttää taikka sitä ei ollut saatavilla.  Nyt kun aborttien saaminen on tehty helpoksi ”vahingot” eivät enää kokretisoidu lapsiksi ja syntyvyys sen kun laskee.

On ”hauska” seurata kuinka pieniin osiin asiat politiikassa jaetaan. Niin pieniin, että niiden yhdistäminen toisiinsa on joskus vaikeaa. Kuten tässä syntyvyyden aleneminen ja abortin saamisen helppous. Tekisi mieli kysyä Antilta, näkeekö asian samalla tavalla? Todennäköisesti kiemurtelee jotenkin asian yli kuten kaikki muutkin poliitikot.

Onko ministerillä ja ministerillä eroa?

Ihmetyttää miksi Soini ei olisi saanut käyttää vapaa-aikaansa, ministerin edustustehtäviensä ulkopuolista aikaa, miten halusi. Ja osallistua abortin vastaiselle marssille kuten tekikin. 

Miksi urheilu- ja kulttuuriministeri Arhinmäki sen sijaan sai olympialaisissa örveltää räkäkännissä edustustehtävissään? Oliko se Suomen linjan mukaista? Li mitäs olet mieltä? Soini sentään edusti ilman, että häntä tarvitsi hävetä. Ainiin, pitihän Sinunkin puolesta Li hävetä joku viikko sitten. Mutta Sinä et olekaan ministeri. Ja voihan olla, ettet tällä menolla koskaan tule olemaankaan.

Uskonnollinen vakaumus on kunnioitettava asia

Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on syvä vakaumus ja he näyttävät teoillaan, että elävät vakaumuksensa mukaisesti.   Vaatii tahdon lujuutta. Mm. Pentti Lintulan elämäntapa on tästä syystä kunnioitettava. Hän ei vain puhu, hän myös elää niin kuin puhuu. Soinin elämäntapoihin en ole perehtynyt.  Mutta vaikuttaa kuin hänen tekonsa ja puheensa menisivät ainakin aborttiasiassa yksyhteen. 

Oudoksuttaa miten jonkun mielestä ei ole kunnioitettavaa Soinin suhtautuminen elämän alkuun. Voiko sen edelle joku laittaa naisen edun? Viime viikkoisesta päätellen yllättävän moni, ainakin mäen naisista, näin teki.  

Joka tapauksessa isot respektit Soinille ja Lintulalle. Kai sitä voi kunnioittaa Soinia ja Lintulaa vaikkei ole sininen eikä vihreä. Ja todeta, että kaikesta voi halutessaan löytää hyvää kun ei ole poliitikko!

Edellä esitetystä voitaneen todeta, etten ole abortin vastustaja, mutta abortin vastuullisen käytön kannattaja. 

]]>
9 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261511-arkadianmaella-toiset-naamat-jos-edustajien-aideilla-olisi-ollut-aborttikortti#comments Abortti hallitus Raskaus Timo Soini Vakaumus Tue, 25 Sep 2018 05:15:00 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261511-arkadianmaella-toiset-naamat-jos-edustajien-aideilla-olisi-ollut-aborttikortti
Aika palata ajassa taakseppäin http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain <p>Aika vakauttaa työmarkkinat.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on aika palata vähän matkaa takaisin menneisyyteen. Vielä muutamia vuosia sitten meillä oli hyvä neuvottelujärjestelmä kun työmarkkina asioista sovittiin yhteisesti kolmikantaisesti, mihin kuului neuvotteluosapuolina maamme hallitus, järjestäytyneet työnantajat ja ammattiliitot.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä sopimusjärjestelmää on nyt romutettu oikein urakalla. Suomen hallitus on jo romuttanut työntekijöiden työehtoja ja samalla tehnyt epävakaat työmarkkinat. Yritysten on vaikeaa saada itselleen motivoituneita työntekijöitä jos ei ole tulevaisuudesta mitään varmuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaan esimerkiksi vaikka tämä alle 20 henkilöiden yrtyksissä irtisanomissuojan heikennys lakiesitys.</p><p>Hallitus esittää että jos irtisanomissuojaa heikennetään tämän lisäävän työllisyyttä. Näin ei todellakaan tulisi käymään. Jos ihminen irtisanotaan henkilöstä johtuvasta syystä, hänellä tulee olemaan vaikeampaa työllistyä uuteen työpaikkaan.</p><p>Pääministerimme on julkisuudessa lausunut myös että he ovat kuunnelleet Ammattiydistysliikettä, voi olla että he ovat kuunnelleet, mutta he eivät ole missään vaiheessa asioista neuvotelleet.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä nykyinen suunta on erittäin huono suunta työllisyyden kannalta. Vaikka työllisyys onkin nyt lisääntynyt, niin samalla on lisääntynyt määräaikaiset työsopimukset, vuokratyöyritysten käyttö ja 0-tuntisopimukset.</p><p>Työtön, niinkuin tällä hetkellä työllisetkin haluavat itselleen vakaan tulevaisuuden ja vakituisia sopimuksia, tämä on ainoa keino saada yritykselle ammattitaitoista työvoimaa ja samalla motivoituneita työntekijöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliike ei ole työnantajien vihollinen vaan hyvä yhteistyökumppani.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen on nyt syytä peruuttaa tämäkin lakiesitys ja antaa tällaiset työllisyyden helpottamiset ja yrityksiin rekrytointien helpottamiset takaisin kolmikanta neuvottelupöytiin, missä löytyy ammattitaito kaikkiin työelämä kysymyksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Parempaa ja vakaampaa tulevaisuuden työmarkkinoita palaamalla muutamia vuosia takaisin menneisyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika vakauttaa työmarkkinat.

 

Nyt on aika palata vähän matkaa takaisin menneisyyteen. Vielä muutamia vuosia sitten meillä oli hyvä neuvottelujärjestelmä kun työmarkkina asioista sovittiin yhteisesti kolmikantaisesti, mihin kuului neuvotteluosapuolina maamme hallitus, järjestäytyneet työnantajat ja ammattiliitot.

 

Tätä sopimusjärjestelmää on nyt romutettu oikein urakalla. Suomen hallitus on jo romuttanut työntekijöiden työehtoja ja samalla tehnyt epävakaat työmarkkinat. Yritysten on vaikeaa saada itselleen motivoituneita työntekijöitä jos ei ole tulevaisuudesta mitään varmuutta.

 

Otetaan esimerkiksi vaikka tämä alle 20 henkilöiden yrtyksissä irtisanomissuojan heikennys lakiesitys.

Hallitus esittää että jos irtisanomissuojaa heikennetään tämän lisäävän työllisyyttä. Näin ei todellakaan tulisi käymään. Jos ihminen irtisanotaan henkilöstä johtuvasta syystä, hänellä tulee olemaan vaikeampaa työllistyä uuteen työpaikkaan.

Pääministerimme on julkisuudessa lausunut myös että he ovat kuunnelleet Ammattiydistysliikettä, voi olla että he ovat kuunnelleet, mutta he eivät ole missään vaiheessa asioista neuvotelleet.

 

Tämä nykyinen suunta on erittäin huono suunta työllisyyden kannalta. Vaikka työllisyys onkin nyt lisääntynyt, niin samalla on lisääntynyt määräaikaiset työsopimukset, vuokratyöyritysten käyttö ja 0-tuntisopimukset.

Työtön, niinkuin tällä hetkellä työllisetkin haluavat itselleen vakaan tulevaisuuden ja vakituisia sopimuksia, tämä on ainoa keino saada yritykselle ammattitaitoista työvoimaa ja samalla motivoituneita työntekijöitä.

 

Ammattiyhdistysliike ei ole työnantajien vihollinen vaan hyvä yhteistyökumppani.

 

Hallituksen on nyt syytä peruuttaa tämäkin lakiesitys ja antaa tällaiset työllisyyden helpottamiset ja yrityksiin rekrytointien helpottamiset takaisin kolmikanta neuvottelupöytiin, missä löytyy ammattitaito kaikkiin työelämä kysymyksiin.

 

Parempaa ja vakaampaa tulevaisuuden työmarkkinoita palaamalla muutamia vuosia takaisin menneisyyteen.

]]>
0 http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain#comments Ammattiyhdistysliike hallitus Henkilöperusteinen irtisanominen Kolmikanta Teollisuusliitto Mon, 24 Sep 2018 07:38:47 +0000 Matti Rajala http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain
Hallitus vie ja köyhä vikisee http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee <p>Arvoisa pääministeri Sipilä! Te ja teidän arvopohja hallituksenne olette köyhdyttäneet suomalaiset ja suomalaiset lapset entisestään.</p> <p>Avustusjärjestöt toimivat äärirajoilla ja auttavat Kelan kasvottomiksi tekemiä perheitä mm ruoka-avun ja vuokranmaksun muodossa. Hallitus on tehnyt valinnan supistaa Kelan palveluja ja samaan aikaan lisää Kelan työtaakkaa. &nbsp;</p> <p>Avustusjärjestöt auttavat perheitä, joiden talouden kaataa sähkön tasauslasku tai kesäaikaan, kun lapset eivät saa päivän toista lämmintä ruokaa koulussa tai päiväkodissa. Talouden kaataa myös tulo, jota ei oikeasti ole olemassa mutta otetaan silti laskelmissa huomioon tulona.</p> <p>Arvoisa pääministeri Sipilä! Teillä on vielä muutamia kuukausia aikaa muuttaa suomalaisen köyhän ja hänen perheensä tulevaisuus, mikäli niin haluatte tehdä. Haluatteko asettaa meidät suomalaiset etusijalle omassa kotimaassamme vai jatkatteko nykyistä epätasa-arvoista politiikkaanne kautenne loppuun asti?</p> <p>(linkki HS:n artikkeliin 24.9.2018)<br /><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa pääministeri Sipilä! Te ja teidän arvopohja hallituksenne olette köyhdyttäneet suomalaiset ja suomalaiset lapset entisestään.

Avustusjärjestöt toimivat äärirajoilla ja auttavat Kelan kasvottomiksi tekemiä perheitä mm ruoka-avun ja vuokranmaksun muodossa. Hallitus on tehnyt valinnan supistaa Kelan palveluja ja samaan aikaan lisää Kelan työtaakkaa.  

Avustusjärjestöt auttavat perheitä, joiden talouden kaataa sähkön tasauslasku tai kesäaikaan, kun lapset eivät saa päivän toista lämmintä ruokaa koulussa tai päiväkodissa. Talouden kaataa myös tulo, jota ei oikeasti ole olemassa mutta otetaan silti laskelmissa huomioon tulona.

Arvoisa pääministeri Sipilä! Teillä on vielä muutamia kuukausia aikaa muuttaa suomalaisen köyhän ja hänen perheensä tulevaisuus, mikäli niin haluatte tehdä. Haluatteko asettaa meidät suomalaiset etusijalle omassa kotimaassamme vai jatkatteko nykyistä epätasa-arvoista politiikkaanne kautenne loppuun asti?

(linkki HS:n artikkeliin 24.9.2018)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005838831.html

 

]]>
0 http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee#comments hallitus KELA köyhyys Mon, 24 Sep 2018 05:43:53 +0000 Anne Vuori http://annevuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261465-hallitus-vie-ja-koyha-vikisee
Abortti Argentiinassa - kun Soini leikki tulella http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella <p>Ulkoministeri Timo Soini sai perjantaina 21.9. odotetusti eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Tyhjää äänesti 18 ja poissa oli 21. Itse äänestin Soinin ja sitä kautta hallituksen koossa pysymisen puolesta. Aborttiäänestys tämä ei ollut missään mielessä, koska abortti on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 1970, eikä tähän oikeuteen olla kajoamassa nytkään.<br /><br />On tietenkin selvää, että ulkoministeri, joka edustaa virallisesti Suomea maailmalla, ei voi toimia maamme virallisen linjan vastaisesti missään tilanteessa. Soinin osallistuminen virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa viime keväänä ei ollut hyväksyttävää. Tuollaiseen matkaan ei voi sisältyä osuutta, jossa edustetaan jotain muuta kuin Suomen hallituksen kantaa. Ministeri on ministeri kesät-talvet 24/7.<br /><br />Olisin toivonut, että ulkoministeri Soini olisi jo Kanadan-matkan jälkeen saamansa puhuttelun seurauksena pidättäytynyt abortinvastaisten mielipiteidensä ilmaisuista. Mutta ei. Vielä piti kesällä kirjoittaa &quot;ploki&quot;, jossa hän kehui Argentiinaa hienoksi maaksi, kun Argentiinan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.<br /><br />Tavalliselle tallaajalle ja rivikansanedustajalle vapaa mielipiteen ilmaiseminen sallitaan. Mutta ulkoministerin kohdalla tilanne on jo ongelmallisempi. Kuten oikeuskanslerikin totesi, &rdquo;Soinin osallistuminen tilaisuuteen Kanadassa on voinut mahdollistaa virheellisen tulkinnan, että kyse olisi Suomen virallisesta kannasta.&rdquo;<br /><br />Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Soini ei missään virallisessa tilaisuudessa tai konferenssissa maailmalla ole esimerkiksi pitänyt puhetta tai tuonut esiin kantoja, jotka olisivat olleet ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Siksi pidin välikysymysmenettelyä Soinin toiminnasta täysin liioiteltuna. Puhuttelu, nuhtelu ja julkinen ryöpytys ovat aivan riittävä opetus - ainakin tässä vaiheessa. Sen tietää jokainen, joka joskus on siihen myllyyn joutunut. Välikysymyksen laatijoiden motiivit liittyivätkin aivan suoraan ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin, joihin erityisesti Sdp valmistautuu jo nousussa olevien gallupien kiilto silmissä. Aihe kuin aihe kelpaa aiheeksi teatteriin, jota kutsutaan hallituksen kaatamiseksi. Hyvin pelattu, demarit, kun katsoo aiheesta syntynyttä mediatilaa - ja monia, jotka ottivat juonenne täydestä!<br /><br />Kannatan tietenkin aborttioikeutta, vaikka abortti itsessään ei ole mitenkään ongelmaton asia. &nbsp;Onneksi seksuaalivalistus on toiminut ja aborttien määrä Suomessa on tänä päivänä vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.<br /><br />Argentiina kun jo tuli mainittua, niin on hyvä tietää, että latinalaisen Amerikan maista vain kolmessa on abortti sallittu ilman rajoituksia. Näitä ovat Kuuba, Uruguay ja Guyana. Monissa maissa raskaudenkeskeytys on sallittu vain, jos sikiöllä on epämuodostuma, äidin terveys on vaarassa tai raskaus on tullut raiskauksen seurauksena. Kokonaan kielletty abortti on esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa ja Nicaraguassa. Abortista voi joutua vuosiksi vankilaan, ja nainen voi saada rangaistuksen jo siitä, että edes epäillään, että hänelle on tehty abortti.<br /><br />Lainvastaisuus ei tarkoita sitä, ettei abortteja siellä silti tehtäisi. Paremmin toimeentulevat naiset saattavat kirjautuvat sairaalaan, mutta virallisiin papereihin tulee merkinnäksi jotain aivan muuta, kuten se että kyse on ollut umpilisäkkeen poistosta. Huonommin toimeentulevat joutuvat turvautumaan abortintekijöihin, joiden menetelmät eivät aina kestä päivänvaloa. Kaikkein köyhimpien tilanne on luonnollisesti kaikkein kehnoin. Kaikkiaan maailmassa on arvioitu kuolevan 47000 naista vuosittain epäonnistuneiden aborttien seurauksena.&nbsp;<br /><br />Latinalaisessa Amerikassa on katolisella kirkolla edelleen vahva asema, ja kielteinen kanta aborttiin tulee sitä kautta. Kirkon luomat epäviralliset normit ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa. Nainen ei ole samalla arvostuksen tasolla miehen kanssa monissa muissakaan asioissa, ja monet naiset ikävä kyllä itsekin siirtävät alistamisen traditiota omille lapsilleen. Lainsäätäjien on vaikea ohittaa uskonnon kautta tulevaa sosiaalista painetta, ja siksi lakien muuttaminen on hidasta. Tämä taas selittää ainakin osan siitä, miksi Argentiinassakin vielä kesällä päädyttiin kielteiseen kantaan. Siihen josta Soinikin niin iloitsi.<br /><br />Suomen korkeimpien kansainvälisten lähettiläiden tulee ymmärtää, miten syvälle yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan naisten oikeudesta aborttiin. Siksi koen, että ulkoministeri Soini leikki tulella osallistuessaan kynttilätilaisuuteen Kanadassa ja iloitessaan abortin vastustajien voitosta Argentiinassa. Tällä kertaa ulkoministerin sytyttämä tulipalo saatiin sammumaan, mutta liekkiä ei saa jättää kytemään. Uuden palon sammuttamiseen ei todennäköisesti koko palokunta enää suostu.<br /><br /><br /><br /><br />Sent from my iPad</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkoministeri Timo Soini sai perjantaina 21.9. odotetusti eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Tyhjää äänesti 18 ja poissa oli 21. Itse äänestin Soinin ja sitä kautta hallituksen koossa pysymisen puolesta. Aborttiäänestys tämä ei ollut missään mielessä, koska abortti on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 1970, eikä tähän oikeuteen olla kajoamassa nytkään.

On tietenkin selvää, että ulkoministeri, joka edustaa virallisesti Suomea maailmalla, ei voi toimia maamme virallisen linjan vastaisesti missään tilanteessa. Soinin osallistuminen virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa viime keväänä ei ollut hyväksyttävää. Tuollaiseen matkaan ei voi sisältyä osuutta, jossa edustetaan jotain muuta kuin Suomen hallituksen kantaa. Ministeri on ministeri kesät-talvet 24/7.

Olisin toivonut, että ulkoministeri Soini olisi jo Kanadan-matkan jälkeen saamansa puhuttelun seurauksena pidättäytynyt abortinvastaisten mielipiteidensä ilmaisuista. Mutta ei. Vielä piti kesällä kirjoittaa "ploki", jossa hän kehui Argentiinaa hienoksi maaksi, kun Argentiinan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.

Tavalliselle tallaajalle ja rivikansanedustajalle vapaa mielipiteen ilmaiseminen sallitaan. Mutta ulkoministerin kohdalla tilanne on jo ongelmallisempi. Kuten oikeuskanslerikin totesi, ”Soinin osallistuminen tilaisuuteen Kanadassa on voinut mahdollistaa virheellisen tulkinnan, että kyse olisi Suomen virallisesta kannasta.”

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Soini ei missään virallisessa tilaisuudessa tai konferenssissa maailmalla ole esimerkiksi pitänyt puhetta tai tuonut esiin kantoja, jotka olisivat olleet ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Siksi pidin välikysymysmenettelyä Soinin toiminnasta täysin liioiteltuna. Puhuttelu, nuhtelu ja julkinen ryöpytys ovat aivan riittävä opetus - ainakin tässä vaiheessa. Sen tietää jokainen, joka joskus on siihen myllyyn joutunut. Välikysymyksen laatijoiden motiivit liittyivätkin aivan suoraan ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin, joihin erityisesti Sdp valmistautuu jo nousussa olevien gallupien kiilto silmissä. Aihe kuin aihe kelpaa aiheeksi teatteriin, jota kutsutaan hallituksen kaatamiseksi. Hyvin pelattu, demarit, kun katsoo aiheesta syntynyttä mediatilaa - ja monia, jotka ottivat juonenne täydestä!

Kannatan tietenkin aborttioikeutta, vaikka abortti itsessään ei ole mitenkään ongelmaton asia.  Onneksi seksuaalivalistus on toiminut ja aborttien määrä Suomessa on tänä päivänä vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.

Argentiina kun jo tuli mainittua, niin on hyvä tietää, että latinalaisen Amerikan maista vain kolmessa on abortti sallittu ilman rajoituksia. Näitä ovat Kuuba, Uruguay ja Guyana. Monissa maissa raskaudenkeskeytys on sallittu vain, jos sikiöllä on epämuodostuma, äidin terveys on vaarassa tai raskaus on tullut raiskauksen seurauksena. Kokonaan kielletty abortti on esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa ja Nicaraguassa. Abortista voi joutua vuosiksi vankilaan, ja nainen voi saada rangaistuksen jo siitä, että edes epäillään, että hänelle on tehty abortti.

Lainvastaisuus ei tarkoita sitä, ettei abortteja siellä silti tehtäisi. Paremmin toimeentulevat naiset saattavat kirjautuvat sairaalaan, mutta virallisiin papereihin tulee merkinnäksi jotain aivan muuta, kuten se että kyse on ollut umpilisäkkeen poistosta. Huonommin toimeentulevat joutuvat turvautumaan abortintekijöihin, joiden menetelmät eivät aina kestä päivänvaloa. Kaikkein köyhimpien tilanne on luonnollisesti kaikkein kehnoin. Kaikkiaan maailmassa on arvioitu kuolevan 47000 naista vuosittain epäonnistuneiden aborttien seurauksena. 

Latinalaisessa Amerikassa on katolisella kirkolla edelleen vahva asema, ja kielteinen kanta aborttiin tulee sitä kautta. Kirkon luomat epäviralliset normit ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa. Nainen ei ole samalla arvostuksen tasolla miehen kanssa monissa muissakaan asioissa, ja monet naiset ikävä kyllä itsekin siirtävät alistamisen traditiota omille lapsilleen. Lainsäätäjien on vaikea ohittaa uskonnon kautta tulevaa sosiaalista painetta, ja siksi lakien muuttaminen on hidasta. Tämä taas selittää ainakin osan siitä, miksi Argentiinassakin vielä kesällä päädyttiin kielteiseen kantaan. Siihen josta Soinikin niin iloitsi.

Suomen korkeimpien kansainvälisten lähettiläiden tulee ymmärtää, miten syvälle yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan naisten oikeudesta aborttiin. Siksi koen, että ulkoministeri Soini leikki tulella osallistuessaan kynttilätilaisuuteen Kanadassa ja iloitessaan abortin vastustajien voitosta Argentiinassa. Tällä kertaa ulkoministerin sytyttämä tulipalo saatiin sammumaan, mutta liekkiä ei saa jättää kytemään. Uuden palon sammuttamiseen ei todennäköisesti koko palokunta enää suostu.




Sent from my iPad

]]>
26 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella#comments Kotimaa Abortti Epäluottamuslause hallitus Soini Sat, 22 Sep 2018 14:39:37 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261390-abortti-argentiinassa-kun-soini-leikki-tulella
Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla? http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla <p>Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.</p><p>Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.</p><p>Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.</p><p>Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.</p><p>Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.</p><p>Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.</p><p>Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.</p><p>Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.</p><p>Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.</p><p>Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet maan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkausten lyhytjänteisyydestä ja talouskasvun kielteisistä vaikutuksista. Esimerikiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta on ihmetellyt, miksi hallitus on päättänyt jatkaa koulutus- ja tutkimusrahojen leikkaamista vastoin tutkimustietoa. Koulutusleikkausten myötä valtio menettää verotuloja ja hidastaa elinkeinorakenteen muutosta.

Hallitus on leikannut vuoteen 2019 mennessä koulutuksesta kolme miljardia euroa. Tätä ei mitenkään voi paikata kertaluonteisilla hankerahoilla. Nyt tehdyt leikkaukset vievät pohjan uusilta innovaatioilta ja uusien työpaikkojen synnyltä. Näin mittavat leikkaukset tulevat myös pitkällä ajanjaksolla koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

Viime hallituskaudella koulujen ryhmäkokojen pienentäminen ja tasa-arvon edistäminen koulutuksessa olivat keskeisiä toimia maamme koulutuspolitiikassa. Nykyhallitus on päättänyt merkittävästi vähentää kouluille kohdistuvaa rahoitusta, joka näkyy kaupunkien kyvyssä torjua koulutuksen eriarvoisuutta.

Koulujen väliset erot ovat Helsingissä kasvaneet. Tutkijat Venla Bernelius ja Mari Vaattovaara ovat todenneet useaan otteeseen, että koulutuksen ulkopuolelle jäämisen haitat ovat historiallisesti tarkasteltuna kasvaneet ja huono-osaisuus keskittyy yhä enemmän tietyille alueille.

Useasti myös kuulee todettavan, että Helsingin alueellinen eriytyminen on kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Kunnianhimon taso ei voi olla näin alhainen. Suomi on koko historiansa aikana ollut tasa-arvon tavoittelussa kansainvälinen edelläkävijä. Tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävän politiikan ansiosta olemme saavuttaneet maailman parhaat oppimistulokset ja pienet terveyserot.

Koulutukselliseen tasa-arvoon yhdistyy koko kaupunkipolitiikka, sillä asuinalueiden eriytyessä eriytyvät myös koulut. Tästä syystä on tärkeää, että kaupunkien asuntopolitiikassa tähdätään sekoittavaan asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa että kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja rakennetaan toistensa viereen samoille asuinalueille. Näin samoilla asuinalueilla asuu eri koulutus- ja työtaustoja edustavia ihmisiä, joiden lapset käyvät samaa lähikoulua.

Huolestuttavaa on, että koulutus on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin Helsingin naapurustoja jakavista tekijöitä ja naapurustojen väliset erot ovat kasvaneet 90-luvulta lähtien. Venla Bernelius on todennut, että korkeakoulutetun väestön osuus vaihtelee Helsingin seudun naapurustojen välillä kahdesta prosentista 55 prosenttiin.

Miksi sitten Helsingin seudun kehitys pitäisi kiinnostaa Suomen hallitusta? Helsingin seudun eriytyminen on myös kansallisesta merkittävä ilmiö, sillä jo 2000-luvun alussa sekä Suomen parhaat että heikoimmat oppimistulokset löytyivät Helsingin seudun kouluista. PISA-tulosten lasku, osaamiserojen kasvu ja maahanmuuton mukanaan tuomat kysymykset korostavat tarvetta suunnata myös valtion suunnalta erityistukea Helsingin koulujen kehitykseen ja eriytymisen ehkäisyyn.

Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, jolloin myös kaupunkikoulujen menestys nousee kansalliseksi kysymykseksi ja suomalaisen tasa-arvokehityksen suunnannäyttäjäksi.

]]>
3 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla#comments Eduskuntavaali 2019 hallitus Helsinki Koulutus Koulutusleikkaukset Sat, 22 Sep 2018 13:06:04 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261383-miksi-kaupunkikoulujen-menestys-pitaisi-olla-hallituksen-agendalla
Eroja perussuomalaisten ja hallituksen arvovalinnoissa http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa <p>Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.</p><p>Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.</p><p><strong>Esimerkki arvovalinnasta</strong></p><p>Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.</p><p>Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.</p><p>Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.</p><p><strong>Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja</strong></p><p>Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot. &nbsp;Nostettavat &rdquo;haittaverot&rdquo; ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.</p><p><strong>Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko</strong></p><p>Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.</p><p>Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.&nbsp; Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus pyrkii budjettiesityksessään antamaan sen mielikuvan, ettei vaihtoehtoja ole, ellei oteta lisää velkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Joka vuosi budjettia tehtäessä vaihtoehtoja rahojen käytölle on olemassa vaikka kuinka paljon.

Perussuomalaisilla on toisenlainen näkemys budjetin jakovarasta ja kuinka se jaetaan suomalaisille. Tämä tulee näkymään syksyn vaihtoehtobudjetissamme. Teemme useamman vuoden ohjelmia, koska asiat eivät vuodessa hoidu. Kansallinen etu on ohjelmissamme etusijalla, ei muun maailman etu. Perussuomalaiset katsovat, että kansanedustajat ovat suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei esim. kasvottoman EU:n. Tottakai haluamme tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja käydä kauppaa, mutta omat verorahamme on tarkoitettu pääasiassa suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Esimerkki arvovalinnasta

Takuueläkettä korotettiin vain 9 euroa kuussa, kun sitä kuuluisaa jakovaraa ei kuulemma ole. Siihen panostettiin 10 miljoonaa. Perussuomalaiset ovat esittäneet 50 euron lääkeomavastuun poistamista pienituloisilta, tämä merkitsisi noin 11 miljoonan euron satsausta. Samaan aikaan vuosina 2017-2019 menee turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluihin n. 700 miljoonaa ja kotoutuskuluihin 700 miljoonaa. Tämä summa vastaa Suomen ensi vuonna ottaman velan määrää eli n. 1,4 miljardia.

Suomen hallitus menee asiassa EU:n selän taakse ja toteaa, että kyllä EU hoitaa pakolais- ja siirtolaisongelman. Niin, EU:ssa on paljon puhetta asiasta, mutta tekoja ei vielä lainkaan. Miksi maamme oma hallitus ei toimi? Miten voi olla, että hallituksella on laittaa näin valtavasti rahaa muuhun kuin suomalaisten edunvalvontaan ja hyvinvointiin? Se on arvovalinta.

Kysyin eduskunnassa valtiovarainministeri Orpolta, milloin hallitus toteuttaa oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jotta vetovoimatekijät saadaan minimiin? Ainoana vastauksena tuli, ettei Orpo puhu siitä mielellään. Eikö näin suurista rahamääristä kannattaisi puhua? Mitä teemme, ettei turvallisista maista virtaa Suomeen ihmisiä ja laittomasti maassa olevat saadaan pois? Myöskään pääministeri Sipilä ei vastannut kysymykseeni, kun sen uudestaan seuraavana päivän esitin.

Veronmaksajalle ei ole haittaveroja, on vain veroja

Hallitus teki verovähennyksiä 130 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisille, joka ensin näytti hyvältä, mutta sitten havaitsimme, että alennukset paikataan toisaalta, mm. lämmityskulut nousevat samoin muutamat muut kulutusverot.  Nostettavat ”haittaverot” ovat ns. tasaveroja, jolloin ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Tavalliselle ihmiselle ei ole olemassa haittaveroja, on vain veroja, jotka vähentävät käteen jäävää rahamäärää. Perusuomalaiset ovatkin esittäneet asumisen ja polttoaineveron alentamista.

Suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko

Ympäristöongelma ja ilmastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset lähtevät kuitenkin siitä, että suomalaisen teollisuuden säilyminen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvillä päästövaatimuksilla suomalaisen teollisuuden ulkomaille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät pysähdy valtakunnan rajoille. WHO:n vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maailman puhtain ulkoilman laatu. Nyt varsinaisten saastuttajien on ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa. Suomen ei tarvitse muiden päästöjä hoitaa. Oman osansa Suomi on hoitanut hyvin.

Nämä ovat esimerkkejä arvovalinnoista joiden vuoksi ilmeisesti hallitus potkaisi perussuomalaiset ulos reilu vuosi sitten.  Jotain rajaa rahanjaon epäoikeudenmukaisuuteen.

]]>
4 http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa#comments Arvopohja Budjetti hallitus Ilmaston muutos Perussuomalaiset Fri, 21 Sep 2018 06:28:11 +0000 Leena Meri http://leenameri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261298-eroja-perussuomalaisten-ja-hallituksen-arvovalinnoissa
Kokoomuksen Pelkosen ja Sirénin Soini-kapina on käsikirjoitettua näytelmää http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa <p>Kuten tiedämme ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa huomenna perjantaina 21.9. Tulos on jo selvä. Hallituspuolueiden selvä enemmistö tulee äänestämään Soinin luottamuksen puolesta ja taustatukea tulee asian vuoksi kristillisdemokraateilta koko ryhmän voimalla. Perussuomalaiset sorvasivat tänään ryhmäpäätöksen, jossa enemmistö äänestää Soinin luottamuksen puolesta, jälleen asian vuoksi ja muutama ehkä tyhjää.</p><p>Juuri tästä syystä Kokoomuksen muutamalla &quot;kapinallisella&quot; ei ole mitään merkitystä.&nbsp; Julkisuuteen ovat astuneet tänään Jaana Pelkonen sekä<a class="person" href="https://www.is.fi/haku/?query=saara-sofia+siren"> </a>Saara-Sofia Sirén, jotka ilmoittivat etteivät äänestä Soinin luottamuksen puolesta</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;utm_term=0&amp;utm_source=tf-other" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;utm_term=0&amp;utm_source=tf-other">https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&amp;u...</a></p><p>Tämä on puhdasta poliittista teatteria. Vaalikampanja käy kuumana ja pari &quot;tiedostavaa&quot; naista kannattaakin asettaa &quot;uhmaamaan&quot;&nbsp; ulkoministeri Soinin naisten terveyttä ja henkeä uhkaavia kantoja. Käsikirjoituksen juoni oli jo päiviä sitten selvillä, kun Petteri Orpo sanoi kuinka Soinin luottamuksen puolesta äänestetään, mutta &quot;jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen.&quot; Tämä jälkeen esiin astuvat luvan kanssa em. kaksi naiskansanedustajaa. Heille on annettu, ellei peräti asetettu lupa äänestää tyhjää koska mitään riskiä Soinin epäluottamuksen puolesta ei ole. Kyse on silkasta höynäytyksestä eli mielikuvista, jotka menivät läpi täysillä mm. SDP:n poliittisen historian tutkijalle Jani Kokolle</p><p><a href="http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557" title="http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557">http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-aino...</a></p><p>Kun viesti menee näin suodattamattoma läpi tutkijalle, niin mitenköhän on tavan äänestäjän laita?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tiedämme ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa huomenna perjantaina 21.9. Tulos on jo selvä. Hallituspuolueiden selvä enemmistö tulee äänestämään Soinin luottamuksen puolesta ja taustatukea tulee asian vuoksi kristillisdemokraateilta koko ryhmän voimalla. Perussuomalaiset sorvasivat tänään ryhmäpäätöksen, jossa enemmistö äänestää Soinin luottamuksen puolesta, jälleen asian vuoksi ja muutama ehkä tyhjää.

Juuri tästä syystä Kokoomuksen muutamalla "kapinallisella" ei ole mitään merkitystä.  Julkisuuteen ovat astuneet tänään Jaana Pelkonen sekä Saara-Sofia Sirén, jotka ilmoittivat etteivät äänestä Soinin luottamuksen puolesta

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005835262.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=0&utm_source=tf-other

Tämä on puhdasta poliittista teatteria. Vaalikampanja käy kuumana ja pari "tiedostavaa" naista kannattaakin asettaa "uhmaamaan"  ulkoministeri Soinin naisten terveyttä ja henkeä uhkaavia kantoja. Käsikirjoituksen juoni oli jo päiviä sitten selvillä, kun Petteri Orpo sanoi kuinka Soinin luottamuksen puolesta äänestetään, mutta "jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen." Tämä jälkeen esiin astuvat luvan kanssa em. kaksi naiskansanedustajaa. Heille on annettu, ellei peräti asetettu lupa äänestää tyhjää koska mitään riskiä Soinin epäluottamuksen puolesta ei ole. Kyse on silkasta höynäytyksestä eli mielikuvista, jotka menivät läpi täysillä mm. SDP:n poliittisen historian tutkijalle Jani Kokolle

http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comment-3963557

Kun viesti menee näin suodattamattoma läpi tutkijalle, niin mitenköhän on tavan äänestäjän laita?

 

 

]]>
16 http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa#comments hallitus Kokoomus Poliittinen näytelmä Thu, 20 Sep 2018 16:47:26 +0000 Harri Mulari http://harrimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261274-kokoomuksen-pelkosen-ja-sirenin-soini-kapina-on-kasikirjoitettua-naytelmaa
Politiikan "riskibisnes" http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes <p>Case-Soini ja aborttikeskustelu näyttää lyövän parhaillaan kovia laineita valtakunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa eikä syyttä. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja ne painottuvat sen mukaan mitä kukin haluaa mielessään painottaa. Sitä mielipiteenvapautta. Mitä seikkoja olisi kuitenkin syytä pohdiskella ennenkuin vihreää tai punaista nappia eduskunnassa huomenna klo 13 painetaan? Henkilökohtaisesti lähestyn asiaa vähemmän puoluepoliittisesta näkövinkkelistä ja tuon esiin myös ministerin oikeusturvan jotta ketään ministeriä ei tulevaisuudessakaan kivitetä kuten ennen muinoin. Elämmehän kai kuitenkin vielä oikeusvaltiossa?</p><p>&quot;Kokoomuksen eduskuntaryhmä käskyttää kansanedustajansa äänestämään hallituksen ja siten ulkoministeri Timo Soinin (sin) puolesta eduskunnan luottamusäänestyksessä perjantaina.&nbsp;Kokoomuksen eduskuntaryhmä kertoo tiedotteessaan, että kokoomus ei hyväksy Soinin toimintaa, mutta että hallitusta ei tähän kysymykseen kaadeta. Ryhmän mukaan perjantaina ei äänestetä vain Soinin vaan koko hallituksen luottamuksesta. <u><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005834351.html">Helsingin Sanomien mukaan</a>&nbsp;</u>myös pääministeripuolue keskusta on tehnyt vastaavan päätöksen ja äänestää yksimielisesti hallituksen luottamuksen puolesta.&nbsp;Ulkoministeri Soinin luottamuksesta on määrä äänestää täysistunnossa huomenna kello 13.&quot; (US 20.9)&nbsp;</p><p>Kokoomuksen rivit eivät ole suorat ja muutama edustaja on ehtinyt jo betonoida kantansa Soinin luottamusäänestykseen. Tilanne on erittäin paha etenkin Kokoomuksen näkökulmasta, mutta erityisen paha tilanne on koko hallituksen näkökulmasta. Hallitus on tehnyt Soinin luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen. Oliko tämä viisasta, etenkin kun oli jo tieto muutamien edustajien kielteisestä kannasta? Hallitus otti ison riskin tekemällä asiasta hallituskysymyksen. Sitä sen ei olisi edes tarvinnut tehdä ja ottaa megaluokan riskiä. Hallitukset eivät kaadu yksittäisiin ministerivaihtoihin joita on tapahtunut tämän tästä ja tuon tuosta.&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri totesi ratkaisussaan; &quot;Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri kiinnitti kuitenkin ulkoministeri Soinin huomiota siihen, että nyt esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ulkoministerin olisi perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä kannanotoissaan matkustaessaan Suomen valtion edustajana toisessa valtiossa, jotta ministerin menettely ei antaisi .aihetta väärinkäsityksiin tai epäilyksiin siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan.&quot; (OKV&nbsp; 18.9).&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri selvitti toiminnan lainmukaisuuden joten eduskunnan ei tarvitse tätä problematiikkaa enää pohtia. Ollenee syytä huomioida, että ministerien toimintaa arvioidaan myös ns. ministerivastuulain pohjalta (Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä).</p><p>Lain mukaan; &quot;Tämän lain 2 lukua sovelletaan tutkittaessa <strong>valtioneuvoston jäsenen</strong>, valtioneuvoston oikeuskanslerin, apulaisoikeuskanslerin ja tämän sijaisen sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen virkatointen lainmukaisuutta (<em>ministerivastuuasia</em>).&quot;</p><p>Ko. lain 3 &sect;:n mukaan: &quot;Perustuslakivaliokunnan on välittömästi ministerivastuuasian tultua vireille varattava tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa lausunto perustuslakivaliokunnalle tehdystä ilmoituksesta, muistutuksesta tai tutkintapyynnöstä.&nbsp;Ennen kuin perustuslakivaliokunta esittää perustuslain 114 &sect;:ssä tarkoitetun kannanoton, sen tulee varata tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa vastine asiassa kertyneestä aineistosta.&quot;</p><p>Ollenee syytä huomata, että myös ministereillä on olemassa oikeusturva. Oikeuskanslerihan on tutkinut jo ministerin toimen lainmukaisuuden. On erittäin mielenkiintoista seurata minkälaisen kivityksen kohteeksi Soini joutuu. Ensimmäinen kivihän (Maarit Feldt-Ranta, sdp) on jo heitetty. Case-Soini ei ole tullut valtakunnanoikeudessa edes vireille jonka olettaisi olevan asianosiaisellekin tärkeää tilanteessa, että toimen hoitamisessa ei ole oikeuskanslerinkaan mukaan tapahtunut laittomuutta. Case-Soinista tuleekin mielenkiintoinen ennakkotapaus siinä mielessä, kumpi asia painaa vaakakupissa enemmän, toimen lainmukaisuus vai poliittiset intohimot. Toivon mukaan ensiksi mainittu oikeusvaltionperiaatteiden&nbsp; näkökulmasta.&nbsp;</p><p>Tekikö hallitus case-Soinista arvovaltakysymyksen? Mitä ilmeisimmin tästä on kysymys sillä mitään muuta perustetta tuskin löytyy. Perustella voi toki sillä, että annetaan ulospäin kuva, että hallituksen rivit eivät natise, mutta jos manööveri (hallituskysymys) epäonnistuu, kaatuu hallitus huomenna klo 13.02 ilman natisemista, kertarytinällä. Valtiosääntöoppineet osannevat ottaa tähän kysymykseen paremmin kantaa jos äänestyksessä näin käy. Kysymys ei juridisesti ollene kuitenkaan hallituksen luottamuksesta vaan Soinin luottamuksesta. Oli niin tai näin, hallituksen hävitessä äänestyksessä on kyseessä merkittävä arvovaltatappio jota voidaan pitää ainakin poliittisesti merkittävänä.&nbsp;</p><p>Olennainen kysymys puheenvuorossa olikin, mikä logiikka piili tässä politiikan &quot;riskibisneksessä&quot;? Arvovaltakysymys? Ehkä olemme sen tiimoilta huomenna paria piirua viisaampia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Case-Soini ja aborttikeskustelu näyttää lyövän parhaillaan kovia laineita valtakunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa eikä syyttä. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja ne painottuvat sen mukaan mitä kukin haluaa mielessään painottaa. Sitä mielipiteenvapautta. Mitä seikkoja olisi kuitenkin syytä pohdiskella ennenkuin vihreää tai punaista nappia eduskunnassa huomenna klo 13 painetaan? Henkilökohtaisesti lähestyn asiaa vähemmän puoluepoliittisesta näkövinkkelistä ja tuon esiin myös ministerin oikeusturvan jotta ketään ministeriä ei tulevaisuudessakaan kivitetä kuten ennen muinoin. Elämmehän kai kuitenkin vielä oikeusvaltiossa?

"Kokoomuksen eduskuntaryhmä käskyttää kansanedustajansa äänestämään hallituksen ja siten ulkoministeri Timo Soinin (sin) puolesta eduskunnan luottamusäänestyksessä perjantaina. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kertoo tiedotteessaan, että kokoomus ei hyväksy Soinin toimintaa, mutta että hallitusta ei tähän kysymykseen kaadeta. Ryhmän mukaan perjantaina ei äänestetä vain Soinin vaan koko hallituksen luottamuksesta. Helsingin Sanomien mukaan myös pääministeripuolue keskusta on tehnyt vastaavan päätöksen ja äänestää yksimielisesti hallituksen luottamuksen puolesta. Ulkoministeri Soinin luottamuksesta on määrä äänestää täysistunnossa huomenna kello 13." (US 20.9) 

Kokoomuksen rivit eivät ole suorat ja muutama edustaja on ehtinyt jo betonoida kantansa Soinin luottamusäänestykseen. Tilanne on erittäin paha etenkin Kokoomuksen näkökulmasta, mutta erityisen paha tilanne on koko hallituksen näkökulmasta. Hallitus on tehnyt Soinin luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen. Oliko tämä viisasta, etenkin kun oli jo tieto muutamien edustajien kielteisestä kannasta? Hallitus otti ison riskin tekemällä asiasta hallituskysymyksen. Sitä sen ei olisi edes tarvinnut tehdä ja ottaa megaluokan riskiä. Hallitukset eivät kaadu yksittäisiin ministerivaihtoihin joita on tapahtunut tämän tästä ja tuon tuosta. 

Oikeuskansleri totesi ratkaisussaan; "Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri kiinnitti kuitenkin ulkoministeri Soinin huomiota siihen, että nyt esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ulkoministerin olisi perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä kannanotoissaan matkustaessaan Suomen valtion edustajana toisessa valtiossa, jotta ministerin menettely ei antaisi .aihetta väärinkäsityksiin tai epäilyksiin siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan." (OKV  18.9). 

Oikeuskansleri selvitti toiminnan lainmukaisuuden joten eduskunnan ei tarvitse tätä problematiikkaa enää pohtia. Ollenee syytä huomioida, että ministerien toimintaa arvioidaan myös ns. ministerivastuulain pohjalta (Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä).

Lain mukaan; "Tämän lain 2 lukua sovelletaan tutkittaessa valtioneuvoston jäsenen, valtioneuvoston oikeuskanslerin, apulaisoikeuskanslerin ja tämän sijaisen sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisen virkatointen lainmukaisuutta (ministerivastuuasia)."

Ko. lain 3 §:n mukaan: "Perustuslakivaliokunnan on välittömästi ministerivastuuasian tultua vireille varattava tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa lausunto perustuslakivaliokunnalle tehdystä ilmoituksesta, muistutuksesta tai tutkintapyynnöstä. Ennen kuin perustuslakivaliokunta esittää perustuslain 114 §:ssä tarkoitetun kannanoton, sen tulee varata tutkinnan kohteena olevalle tilaisuus antaa vastine asiassa kertyneestä aineistosta."

Ollenee syytä huomata, että myös ministereillä on olemassa oikeusturva. Oikeuskanslerihan on tutkinut jo ministerin toimen lainmukaisuuden. On erittäin mielenkiintoista seurata minkälaisen kivityksen kohteeksi Soini joutuu. Ensimmäinen kivihän (Maarit Feldt-Ranta, sdp) on jo heitetty. Case-Soini ei ole tullut valtakunnanoikeudessa edes vireille jonka olettaisi olevan asianosiaisellekin tärkeää tilanteessa, että toimen hoitamisessa ei ole oikeuskanslerinkaan mukaan tapahtunut laittomuutta. Case-Soinista tuleekin mielenkiintoinen ennakkotapaus siinä mielessä, kumpi asia painaa vaakakupissa enemmän, toimen lainmukaisuus vai poliittiset intohimot. Toivon mukaan ensiksi mainittu oikeusvaltionperiaatteiden  näkökulmasta. 

Tekikö hallitus case-Soinista arvovaltakysymyksen? Mitä ilmeisimmin tästä on kysymys sillä mitään muuta perustetta tuskin löytyy. Perustella voi toki sillä, että annetaan ulospäin kuva, että hallituksen rivit eivät natise, mutta jos manööveri (hallituskysymys) epäonnistuu, kaatuu hallitus huomenna klo 13.02 ilman natisemista, kertarytinällä. Valtiosääntöoppineet osannevat ottaa tähän kysymykseen paremmin kantaa jos äänestyksessä näin käy. Kysymys ei juridisesti ollene kuitenkaan hallituksen luottamuksesta vaan Soinin luottamuksesta. Oli niin tai näin, hallituksen hävitessä äänestyksessä on kyseessä merkittävä arvovaltatappio jota voidaan pitää ainakin poliittisesti merkittävänä. 

Olennainen kysymys puheenvuorossa olikin, mikä logiikka piili tässä politiikan "riskibisneksessä"? Arvovaltakysymys? Ehkä olemme sen tiimoilta huomenna paria piirua viisaampia. 

 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes#comments Aborttikeskustelu hallitus Soini Thu, 20 Sep 2018 15:53:53 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261269-politiikan-riskibisnes
Kaikki puolueet hallitukseen? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen <p><strong>Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. </strong>Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta &ndash; lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallitusohjelma lukitsee politiikan. </strong>Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puoluekuri tappaa persoonat. </strong>Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oppositio on merkityksetön. </strong>Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä &ndash; oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. </strong>Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikki puolueet hallitukseen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska &rdquo;JAA&rdquo; tai &rdquo;EI&rdquo;-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ei pelkkää hyvää</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.</p><p>&nbsp;</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.

 

Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.

 

Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta – lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.

 

Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.

 

Hallitusohjelma lukitsee politiikan. Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.

 

Puoluekuri tappaa persoonat. Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.

 

Oppositio on merkityksetön. Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä – oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.

 

Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.

 

Kaikki puolueet hallitukseen

 

Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.

 

Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.

 

Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.

 

Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska ”JAA” tai ”EI”-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.

 

Ei pelkkää hyvää

 

Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.

 

Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.

 

Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

]]>
7 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen#comments hallitus Oppositio Politiikka Puolueet Wed, 19 Sep 2018 19:54:37 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen
Hallituksen älyllinen epärehellisyys rapauttaa sen uskottavuutta http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta <p>Hallitus ja pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo toistelevat jatkuvasti, miten erinomaisesti he ovat onnistuneet kasvattamaan bruttokansantuotetta ja luomaan lähes 120.000 uutta työpaikkaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä ja jopa suoranaista valehtelua tosiasioiden vastaisesti, jos tieten tahtoen jättää mainitsematta asian todellisen laidan.</p> <p>Vähänkin taloudellista kehitystä seuraavat tietävät ja ymmärtävät, ettei taloustilanteen paraneminen ole hallituksen ansiota, kun korkeintaan hyvin pieneltä osin, jos siltäkään.</p> <p>Suomen tärkeimmät vientimaat suuruusjärjestyksessä ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja USA. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme näihin maihin vuonna 2017 oli lähes 40 %. Bkt:n kasvu lähenteli näissä maissa lähes 3 % ja Alankomaissa jopa tämän yli. Maailman talouden kasvuennuste tälle vuodelle on noin 4 %. Suomen tälle vuodelle ennustettu lähes 3 %:n talouskasvu ja melkein 72 %:n työllisyysaste on vientimme ja vientimaidemme ansiota pääosin. Suomen talouskasvu ja työllisyyden paraneminen selittyykin melkein yksinomaan vientimaiden ja sitä kautta vientimme ja maailman taloustilanteen paranemisella, ei hallituksen toimenpiteillä. Yksi osaselitys on myös edellisen kymmenvuotisen ajanjakson kitkuttelu ja investointien vähäisyys. Nyt investoinnit lisääntyvät reippaasti, kun vuosiin ei liiemmin ollut tarvetta niiden kasvattamiseen kysynnän puutteesta johtuen. Jossakin vaiheessa on investointeja kuitenkin pakko lisätä, jos kerran ylipäätään aiotaan toimia kilpailukykyisesti. Se aika on nyt.</p> <p>Hallituksen hehkuttelu taloustilanteen paranemisesta heikentää ja rapauttaa kansalaisten uskoa hallitukseen ja poliitikkoihin. Ei ihme, jos äänestysaktiivisuus on heikko. Hallituksen Sote ja maakuntauudistus sekä arviointikyvyn puutteesta kertovat aktiivimallit ja hyvin ongelmalliset työttömyysturvan heikennykset eivät ole tätä uskottavuutta ainakaan vahvistamassa kansalaisissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus ja pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo toistelevat jatkuvasti, miten erinomaisesti he ovat onnistuneet kasvattamaan bruttokansantuotetta ja luomaan lähes 120.000 uutta työpaikkaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä ja jopa suoranaista valehtelua tosiasioiden vastaisesti, jos tieten tahtoen jättää mainitsematta asian todellisen laidan.

Vähänkin taloudellista kehitystä seuraavat tietävät ja ymmärtävät, ettei taloustilanteen paraneminen ole hallituksen ansiota, kun korkeintaan hyvin pieneltä osin, jos siltäkään.

Suomen tärkeimmät vientimaat suuruusjärjestyksessä ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja USA. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme näihin maihin vuonna 2017 oli lähes 40 %. Bkt:n kasvu lähenteli näissä maissa lähes 3 % ja Alankomaissa jopa tämän yli. Maailman talouden kasvuennuste tälle vuodelle on noin 4 %. Suomen tälle vuodelle ennustettu lähes 3 %:n talouskasvu ja melkein 72 %:n työllisyysaste on vientimme ja vientimaidemme ansiota pääosin. Suomen talouskasvu ja työllisyyden paraneminen selittyykin melkein yksinomaan vientimaiden ja sitä kautta vientimme ja maailman taloustilanteen paranemisella, ei hallituksen toimenpiteillä. Yksi osaselitys on myös edellisen kymmenvuotisen ajanjakson kitkuttelu ja investointien vähäisyys. Nyt investoinnit lisääntyvät reippaasti, kun vuosiin ei liiemmin ollut tarvetta niiden kasvattamiseen kysynnän puutteesta johtuen. Jossakin vaiheessa on investointeja kuitenkin pakko lisätä, jos kerran ylipäätään aiotaan toimia kilpailukykyisesti. Se aika on nyt.

Hallituksen hehkuttelu taloustilanteen paranemisesta heikentää ja rapauttaa kansalaisten uskoa hallitukseen ja poliitikkoihin. Ei ihme, jos äänestysaktiivisuus on heikko. Hallituksen Sote ja maakuntauudistus sekä arviointikyvyn puutteesta kertovat aktiivimallit ja hyvin ongelmalliset työttömyysturvan heikennykset eivät ole tätä uskottavuutta ainakaan vahvistamassa kansalaisissa.

]]>
9 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta#comments Bkt hallitus Sipilä ja Orpo Talouskasvu Wed, 19 Sep 2018 16:44:17 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261218-hallituksen-alyllinen-eparehellisyys-rapauttaa-sen-uskottavuutta
AY-liike ristiretkellä demokratiaa vastaan http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/IF3w66ZTnGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/IF3w66ZTnGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesällä kommentoitavaksi lausuntopyynnön, jossa esitettiin suuntaviivoja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomisperusteiden keventämiseksi. Näin työllistämisestä voitaisiin tehdä pienissä yrityksissä kannustavampaa, koska nykyisen tiukan työmarkkinasääntelyn takia ensimmäiset työntekijät ovat yrittäjille riski, joka toteutuessaan voi tuhota yrityksen ja jopa tehdä yrittäjästä velallisen lopuksi elämäänsä.</p><p>Työmarkkinasääntelyn keventämisaikeet ovat varsin yllätyksettömästi saaneet verovapailla osingoilla lihoavan ammattiyhdistysliikkeen uhkaamaan hallitusta laajoilla työtaistelutoimilla. Olemme taas kerran tilanteessa, jossa AY-liike yrittää rampauttaa yritysten toimintaedellytykset ja kansantalouden hyvän kehityksen painostaakseen demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa omaan tahtoonsa. Ja ilmaisen vaaliavun sokaisemana myös juhlapuheissaan demokratian tilasta kovasti huolehtineet vasemmistopuolueet ovat lähteneet rapauttamaan suomalaista päätöksentekojärjestelmää tukemalla AY-liikkeen ulkoparlamentaarisia painostustoimia.</p><p>Aivan aluksi on tärkeää ymmärtää, että tämä kohu ei koske lakiesitystä tai edes lakiluonnosta, vaan kommenteille lähtenyttä lausuntopyyntöä. Jokainen voi kysyä itseltään, ovatko laajat lakot ja muut työtaistelutoimet perusteltuja, kun kyseessä on pelkkä lausuntopyyntö? Tällaisia uhkauksia on tullut jo niin SAK:n puheenjohtajalta kuin aivan rivi-demareiltakin.</p><p>AY-liikkeen ja vasemmistopuolueiden propagandakoneistot loivat lausuntopyynnöstä nopeasti mielikuvan, jonka mukaan kohta pienissä yrityksissä saisi irtisanoa kenet tahansa millä tahansa perusteella, esimerkiksi huonon asiakaspalautteen, epämiellyttävän naaman tai jonkin muun tekaistun syyn takia. Mutta sanalla sanoen, kaikki nuo visiot ovat aivan silkkaa paskaa, pelkkää pahantahtoista ja tietoista valehtelua.</p><p>Todellisuudessa hallituksen julkistamaan lausuntopyyntöön ei sisälly mitään &ldquo;naamavärkkipykälää&rdquo;, vaan työmarkkinalain irtisanomista koskevat nykyiset pykälät olisivat lähes sellaisinaan voimassa. Juridisesti hyväksyttävää irtisanomista ei edelleenkään voisi suorittaa mielivaltaisesti, vaan irtisanomisille tarvitsisi perustellun syyn, joka pitää pohjustaa työmarkkinalaissa säädetyin varoituksin ja muine toimenpitein. Lausuntopyynnön linjauksia noudatellessaan uusi laki ei myöskään pelaisi ammattiyhdistysliikettä ulos pienten yritysten työntekijöiden elämästä, kuten AY-politrukkien itkunsekaisista purkauksista voisi kuvitella, vaan työntekijän edunvalvonnalla olisi edelleen paikka pienemmissäkin yrityksissä.</p><p>Kaikkeen edellämainittuun peilaten minulle herää vain seuraava kysymys: Eivätkö AY-liikkeen edustajat ja vasemmistopoliitikot todellakaan ole tutustuneet kritisoimansa lausuntopyynnön sisältöön vai valehtelevatko he täysin häpeilemättä pitäen eritoten omia kannattajiaan täysinä tolloina? Oli kummin tahansa, jos minä maksaisin AY-liikkeelle satoja euroja vuodessa, niin kysyisin, että menevätkö rahani todella etujani valvoville ihmisille vai pelkästään omia etujaan valvoville epäpäteville valehtelijoille?</p><p>AY-liike ja vasemmistopolitiikot ovat myös väittäneet, että lausuntopyynnössä hahmoteltu laki tekisi vain irtisanomisesta helpompaa, ja siinä he ovat oikeassa, mutta vain osaksi. Muutoksen vaikutus nimittäin olisi se, että myös palkkaamisesta tulisi helpompaa. Koska virherekrytointi on pienyritykselle jopa konkurssiriski, viivyttää moni yrittäjä seuraavan työntekijän palkkaamista paljon pidemmälle, kuin pitäisi olla tarpeellista. Kun yrittäjäriski lakimuutoksen myötä pienenee, kannustin kokeilevampaan ja ennakkoluulottomampaan rekrytointiin kasvaa.&nbsp;</p><p>Tämä tuntuu olevan vähän samalla tavalla hankala konsepti kolmikannan loputtomaan viisauteen luottaville valtiouskovaisille, kuin laskevan rajahyödyn ymmärtäminen on jatkuvista veronkorotuksista haaveileville verofetisisteille. Toivoisin kuitenkin, että jokainen miettisi nyt aivan toden teolla asiaa yrittäjän näkökulmasta.</p><p>On muutenkin käsittämätöntä, kuinka niin moni suomalainen luulee, että yritykset ja yrittäjät pyrkivät vain kiusaamaan työntekijöitään ja erottamaan heitä niin paljon kuin mahdollista. Se on aivan uskomaton harhakuvitelma, jolla ei ole pohjaa elävässä elämässä. Päin vastoin, väittäisin suomalaisten yrittäjien ottavan vaikka kaikki tämän planeetan työttömät ihmiset töihin, jos voisivat varmistua siitä, että työntekijät tuottaisivat yritykselle voittoa. Vain luonnehäiriöiset johtajat kiusaavat tuottavia työtekijöitä, mutta sellaista kiusaamista vartenhan meillä on AY-liikkeen edunvalvontakoneisto, eikö niin?</p><p>Hyviä ja tuottavia työntekijöitä taas ei kukaan tervejärkinen yrittäjä halua irtisanoa, miksi haluaisi? Miksi ihmeessä sen enempää hallitus kuin yrittäjätkään juonisivat asiansa osaavien, mukavien ja tuottavien työntekijöiden erottamiseksi? Mitä ihmettä yrittäjä tai yritys tällaisesta toiminnasta voisi hyötyä? Mitä ihmettä hallitus hyötyisi valtavasta irtisanomisaallosta ja työttömiksi jääneiden äänestäjien ajautumisesta vasemmistopuolueiden äänestäjiksi? Yksikään näiden kauhuskenaarioiden esittäjä ei ilmeisesti ole testannut hypoteesejaan tällaisilla kysymyksillä, eikä takuulla osaa antaa vastauksia niihin.</p><p>Mutta oletetaan, että julkisessa keskustelussa maalatut kauhukuvat AY-liikkeen romuttamisesta olisivat totta. Mitä siihen sanoisi sellainen ihminen, joka on työskennellyt ilman väitettyä yleisen työehtosopimuksen ja ammattiyhdistysliikkeen tuomaa suojaa?<br />&nbsp;<br />Asuin Yhdysvalloissa vuosina 2009-2012, ja tuona aikana työskentelin kahdessa eri yhdysvaltalaisyrityksessä. Molemmissa paikoissa allekirjoitin ns. &quot;at will&quot;-työsopimuksen tarkoittaen, että molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus yksipuolisella päätöksellä ilman karenssiaikaa. Viimeisen vuoden aikana näin kolme irtisanomista ja joka kerta kaava oli sama: Perjantaina vartin yli kolme potkut saava henkilö pyydettiin toimitusjohtajan juttusille ja ilmoitettiin, että maanantaina ei tarvitse enää tulla. Brutaalia sinällään, mutta ilman moista sopimisen mahdollisuutta kaltaisillani ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi paljon heikommat työllistymismahdollisuudet Yhdysvalloissa.</p><p>Työsopimukseni takasi viikon palkallista vapaata vuodessa sekä kansalliset vapaapäivät. Palkka vasta valmistuneelle diplomi-insinöörille vuonna 2011 oli 60 000 dollaria vuodessa ja nykyisellä kokemuksellani DC:n alueella todennäköisesti reilusti yli 100 000 dollaria vuodessa, eli reilusti enemmän kuin vastaavissa tehtävissä Suomessa. Järjestelyssä siis oli puolensa ja puolensa.</p><p>Tässä vaiheessa Hakaniemessä jo varmaankin pyörtyillään, Vasemmistoliiton puoluetoimistolla rakennetaan barrikadia kohta ovesta ryntäävien suojeluskuntalaisten hidastamiseksi sekä äijäfeministit ja muut demarinuoret kirjoittavat Twitteriin kitkeriä ketjuviestejä orjamarkkinayhteiskunnan kauhuista.</p><p>Mutta tosiasia on, että minua ei kertaakaan kiristetty millään vaikka kaikki kollegani tiesivät tiukasta taloudellisesta tilanteestani. Rakennusalalle tyypillinen vanhoillinen yrityskulttuuri sopi sillä tavalla hyvin tähän sovittelevaan ja neuroottisen muutoshalukkaaseen luonteeseeni, että ajauduin useamman kerran konflikteihin, jotka minua fiksummat välttivät vain pitämällä suunsa kiinni ja keskittymällä omiin töihinsä. Esimerkiksi puolen vuoden työskentelyn jälkeen esitetty palkankorotuspyyntö ei palautteesta päätellen nostanut osakkeitani firman sisällä. Ei myöskään se, että asetuin avoimesti yrityksen varatoimitusjohtajaa ja HR-päällikköä vastaan, kun he kielsivät nettiradioiden kuuntelun päätoimistolla vedoten netin hitauteen. Vaikka kannustimet irtisanomiseen varmasti olivat, ei oman painonsa vetävän työntekijän irtisanominen silti nähtävästi ollut järkevää.</p><p>Tästä vapaammasta irtisanomisoikeudesta ei kuitenkaan koitunut mitään sellaista ongelmaa, joka olisi voitu ratkaista ammattiyhdistystoimijoiden vaatimilla kohtuuttomilla irtisanomisehdoilla. Ja nyt pitää vielä muistaa, että jenkkien malliin verrattuna tämä käsillä olevan kohun aiheuttanut TEM:n lausuntopyyntö ei sisällä kuin marginaalisen pieniä kevennyksiä työmarkkinasääntelyyn.</p><p>Toki koin Yhdysvalloissa työskennellessä myös huonoja asioita, mm. huonoa johtamista, mutta sitä löytyy kokemukseni mukaan yllin kyllin myös täältä Suomesta. Jos sinulla on esimerkiksi huono esimies tai muu kehno kollega töissä, niin kannattaa pitää mielessä, että työehtosopimus ja AY-liikkeen juristit suojelevat häntäkin viimeiseen asti vaikka hänestä haluttaisiin eroon ja olisi ansainnut tulla erotetuksi.</p><p>Haluaisin erikseen vielä tähdentää, että AY-liikkeelle annettu mahdollisuus työtaistelutoimiin on alunperin tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajien välisten erimielisyyksien selvittämiseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi työnantajien luistaminen työehdoista tai muu lain rikkominen. Lakkoja ja ulosmarsseja ei todellakaan ole tarkoitettu demokraattisesti valitun hallituksen painostamiseen, se tuntuu lakkokenraaleilta jälleen unohtuneen.</p><p>Työnantajat hoitavat velvoitteensa nykyään niin hyvin, että AY-satraapeilla on suuria vaikeuksia perustella johtajatason palkkioitaan ja leveää elämäänsä muuten kuin taistelemalla vääjäämättömästä muutoksesta itse luomaansa uhkakuvaa vastaan. Niinpä lakkoase laukaistaan nykyään kohti ketä tahansa, joka uhkaa AY-eliitin arvovaltaa. Nyt herrahissillä Hakaniemen saunaosastolle hilatut työmarkkinaporsastelijat ovat SAK:n johdolla jälleen ottamassa niin kansantaloutemme panttivangiksi tehdäkseen vaalityötä vasemmistopuolueille. Siinä samassa tulee tietysti käveltyä demokratian yli, mutta mitäs pienistä?</p><p>Miten työllisyys sitten saataisiin entistä parempaan kasvuun, suomalaisille parempi ostovoima ja kansantalous kestävämmälle pohjalle? Ja kuinka siinä sivussa vahvistetaan demokratiaa sekä tehdään Suomesta parempi paikka elää, yrittää ja tehdä töitä? No tietysti vapauttamalla markkinoita, koskien myös työmarkkinoita.&nbsp;</p><p>Vääjäämätöntä vastaan taistelu on turhaa. Se on ymmärretty monessa Euroopan maassa, joissa työmarkkinasääntelyä on tällä vuosituhannella purettu vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Siispä, suomalainen työmarkkinalainsäädäntö muuttuu joko nyt tai sitten se muuttuu vasta, kun AY-jarrumiesten ja Ei-puolueiden takia työpaikkansa, yrityksensä, kotinsa ja tulevaisuutensa menettäneet ihmiset vihdoin alkavat nähdä valheellisen propaganda läpi. Sanomattakin on selvää, että pohjan kautta käyminen on se vaikeampi ja paljon enemmän inhimillistä kärsimystä aiheuttava tie.</p><p>Hallituksen tulee ehdottomasti jatkaa lainsäädäntötyötä normaalissa järjestyksessä ja keventää työmarkkinasääntelyä. Jos ammattiyhdistysliike ottaa koko Suomen kansantalouden panttivangikseen taistellessaan demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan, niin silloin pitää pohtia, onko AY-liike enää omien unelmiensa yleishyödyllinen järjestö, vai koko kansakunnan hyvinvointia uhkaava terroristijärjestö? Oli miten oli, demokratiamme on mennyttä, jos hallitus taipuu ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Hallituksella ei siis ole syytä, mutta ei myöskään suomalaisen demokratian uskottavuuden kannalta vaihtoehtoa, taipua AY-liikkeen painostuksen edessä ja luopua työmarkkinalainsäädännön uudistamisesta.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuud...</a><br /><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8">https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jar...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-to...</a><br /><a href="https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018" title="https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018">https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/" title="https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/">https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hall...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipi...</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/" title="https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/">https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mi...</a><br /><a href="https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272" title="https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272">https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272</a><br /><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8" title="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8">https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a492...</a><br /><a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&amp;releaseId=69629166" title="https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&amp;releaseId=69629166">https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpott...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=IF3w66ZTnGY

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesällä kommentoitavaksi lausuntopyynnön, jossa esitettiin suuntaviivoja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomisperusteiden keventämiseksi. Näin työllistämisestä voitaisiin tehdä pienissä yrityksissä kannustavampaa, koska nykyisen tiukan työmarkkinasääntelyn takia ensimmäiset työntekijät ovat yrittäjille riski, joka toteutuessaan voi tuhota yrityksen ja jopa tehdä yrittäjästä velallisen lopuksi elämäänsä.

Työmarkkinasääntelyn keventämisaikeet ovat varsin yllätyksettömästi saaneet verovapailla osingoilla lihoavan ammattiyhdistysliikkeen uhkaamaan hallitusta laajoilla työtaistelutoimilla. Olemme taas kerran tilanteessa, jossa AY-liike yrittää rampauttaa yritysten toimintaedellytykset ja kansantalouden hyvän kehityksen painostaakseen demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa omaan tahtoonsa. Ja ilmaisen vaaliavun sokaisemana myös juhlapuheissaan demokratian tilasta kovasti huolehtineet vasemmistopuolueet ovat lähteneet rapauttamaan suomalaista päätöksentekojärjestelmää tukemalla AY-liikkeen ulkoparlamentaarisia painostustoimia.

Aivan aluksi on tärkeää ymmärtää, että tämä kohu ei koske lakiesitystä tai edes lakiluonnosta, vaan kommenteille lähtenyttä lausuntopyyntöä. Jokainen voi kysyä itseltään, ovatko laajat lakot ja muut työtaistelutoimet perusteltuja, kun kyseessä on pelkkä lausuntopyyntö? Tällaisia uhkauksia on tullut jo niin SAK:n puheenjohtajalta kuin aivan rivi-demareiltakin.

AY-liikkeen ja vasemmistopuolueiden propagandakoneistot loivat lausuntopyynnöstä nopeasti mielikuvan, jonka mukaan kohta pienissä yrityksissä saisi irtisanoa kenet tahansa millä tahansa perusteella, esimerkiksi huonon asiakaspalautteen, epämiellyttävän naaman tai jonkin muun tekaistun syyn takia. Mutta sanalla sanoen, kaikki nuo visiot ovat aivan silkkaa paskaa, pelkkää pahantahtoista ja tietoista valehtelua.

Todellisuudessa hallituksen julkistamaan lausuntopyyntöön ei sisälly mitään “naamavärkkipykälää”, vaan työmarkkinalain irtisanomista koskevat nykyiset pykälät olisivat lähes sellaisinaan voimassa. Juridisesti hyväksyttävää irtisanomista ei edelleenkään voisi suorittaa mielivaltaisesti, vaan irtisanomisille tarvitsisi perustellun syyn, joka pitää pohjustaa työmarkkinalaissa säädetyin varoituksin ja muine toimenpitein. Lausuntopyynnön linjauksia noudatellessaan uusi laki ei myöskään pelaisi ammattiyhdistysliikettä ulos pienten yritysten työntekijöiden elämästä, kuten AY-politrukkien itkunsekaisista purkauksista voisi kuvitella, vaan työntekijän edunvalvonnalla olisi edelleen paikka pienemmissäkin yrityksissä.

Kaikkeen edellämainittuun peilaten minulle herää vain seuraava kysymys: Eivätkö AY-liikkeen edustajat ja vasemmistopoliitikot todellakaan ole tutustuneet kritisoimansa lausuntopyynnön sisältöön vai valehtelevatko he täysin häpeilemättä pitäen eritoten omia kannattajiaan täysinä tolloina? Oli kummin tahansa, jos minä maksaisin AY-liikkeelle satoja euroja vuodessa, niin kysyisin, että menevätkö rahani todella etujani valvoville ihmisille vai pelkästään omia etujaan valvoville epäpäteville valehtelijoille?

AY-liike ja vasemmistopolitiikot ovat myös väittäneet, että lausuntopyynnössä hahmoteltu laki tekisi vain irtisanomisesta helpompaa, ja siinä he ovat oikeassa, mutta vain osaksi. Muutoksen vaikutus nimittäin olisi se, että myös palkkaamisesta tulisi helpompaa. Koska virherekrytointi on pienyritykselle jopa konkurssiriski, viivyttää moni yrittäjä seuraavan työntekijän palkkaamista paljon pidemmälle, kuin pitäisi olla tarpeellista. Kun yrittäjäriski lakimuutoksen myötä pienenee, kannustin kokeilevampaan ja ennakkoluulottomampaan rekrytointiin kasvaa. 

Tämä tuntuu olevan vähän samalla tavalla hankala konsepti kolmikannan loputtomaan viisauteen luottaville valtiouskovaisille, kuin laskevan rajahyödyn ymmärtäminen on jatkuvista veronkorotuksista haaveileville verofetisisteille. Toivoisin kuitenkin, että jokainen miettisi nyt aivan toden teolla asiaa yrittäjän näkökulmasta.

On muutenkin käsittämätöntä, kuinka niin moni suomalainen luulee, että yritykset ja yrittäjät pyrkivät vain kiusaamaan työntekijöitään ja erottamaan heitä niin paljon kuin mahdollista. Se on aivan uskomaton harhakuvitelma, jolla ei ole pohjaa elävässä elämässä. Päin vastoin, väittäisin suomalaisten yrittäjien ottavan vaikka kaikki tämän planeetan työttömät ihmiset töihin, jos voisivat varmistua siitä, että työntekijät tuottaisivat yritykselle voittoa. Vain luonnehäiriöiset johtajat kiusaavat tuottavia työtekijöitä, mutta sellaista kiusaamista vartenhan meillä on AY-liikkeen edunvalvontakoneisto, eikö niin?

Hyviä ja tuottavia työntekijöitä taas ei kukaan tervejärkinen yrittäjä halua irtisanoa, miksi haluaisi? Miksi ihmeessä sen enempää hallitus kuin yrittäjätkään juonisivat asiansa osaavien, mukavien ja tuottavien työntekijöiden erottamiseksi? Mitä ihmettä yrittäjä tai yritys tällaisesta toiminnasta voisi hyötyä? Mitä ihmettä hallitus hyötyisi valtavasta irtisanomisaallosta ja työttömiksi jääneiden äänestäjien ajautumisesta vasemmistopuolueiden äänestäjiksi? Yksikään näiden kauhuskenaarioiden esittäjä ei ilmeisesti ole testannut hypoteesejaan tällaisilla kysymyksillä, eikä takuulla osaa antaa vastauksia niihin.

Mutta oletetaan, että julkisessa keskustelussa maalatut kauhukuvat AY-liikkeen romuttamisesta olisivat totta. Mitä siihen sanoisi sellainen ihminen, joka on työskennellyt ilman väitettyä yleisen työehtosopimuksen ja ammattiyhdistysliikkeen tuomaa suojaa?
 
Asuin Yhdysvalloissa vuosina 2009-2012, ja tuona aikana työskentelin kahdessa eri yhdysvaltalaisyrityksessä. Molemmissa paikoissa allekirjoitin ns. "at will"-työsopimuksen tarkoittaen, että molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus yksipuolisella päätöksellä ilman karenssiaikaa. Viimeisen vuoden aikana näin kolme irtisanomista ja joka kerta kaava oli sama: Perjantaina vartin yli kolme potkut saava henkilö pyydettiin toimitusjohtajan juttusille ja ilmoitettiin, että maanantaina ei tarvitse enää tulla. Brutaalia sinällään, mutta ilman moista sopimisen mahdollisuutta kaltaisillani ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi paljon heikommat työllistymismahdollisuudet Yhdysvalloissa.

Työsopimukseni takasi viikon palkallista vapaata vuodessa sekä kansalliset vapaapäivät. Palkka vasta valmistuneelle diplomi-insinöörille vuonna 2011 oli 60 000 dollaria vuodessa ja nykyisellä kokemuksellani DC:n alueella todennäköisesti reilusti yli 100 000 dollaria vuodessa, eli reilusti enemmän kuin vastaavissa tehtävissä Suomessa. Järjestelyssä siis oli puolensa ja puolensa.

Tässä vaiheessa Hakaniemessä jo varmaankin pyörtyillään, Vasemmistoliiton puoluetoimistolla rakennetaan barrikadia kohta ovesta ryntäävien suojeluskuntalaisten hidastamiseksi sekä äijäfeministit ja muut demarinuoret kirjoittavat Twitteriin kitkeriä ketjuviestejä orjamarkkinayhteiskunnan kauhuista.

Mutta tosiasia on, että minua ei kertaakaan kiristetty millään vaikka kaikki kollegani tiesivät tiukasta taloudellisesta tilanteestani. Rakennusalalle tyypillinen vanhoillinen yrityskulttuuri sopi sillä tavalla hyvin tähän sovittelevaan ja neuroottisen muutoshalukkaaseen luonteeseeni, että ajauduin useamman kerran konflikteihin, jotka minua fiksummat välttivät vain pitämällä suunsa kiinni ja keskittymällä omiin töihinsä. Esimerkiksi puolen vuoden työskentelyn jälkeen esitetty palkankorotuspyyntö ei palautteesta päätellen nostanut osakkeitani firman sisällä. Ei myöskään se, että asetuin avoimesti yrityksen varatoimitusjohtajaa ja HR-päällikköä vastaan, kun he kielsivät nettiradioiden kuuntelun päätoimistolla vedoten netin hitauteen. Vaikka kannustimet irtisanomiseen varmasti olivat, ei oman painonsa vetävän työntekijän irtisanominen silti nähtävästi ollut järkevää.

Tästä vapaammasta irtisanomisoikeudesta ei kuitenkaan koitunut mitään sellaista ongelmaa, joka olisi voitu ratkaista ammattiyhdistystoimijoiden vaatimilla kohtuuttomilla irtisanomisehdoilla. Ja nyt pitää vielä muistaa, että jenkkien malliin verrattuna tämä käsillä olevan kohun aiheuttanut TEM:n lausuntopyyntö ei sisällä kuin marginaalisen pieniä kevennyksiä työmarkkinasääntelyyn.

Toki koin Yhdysvalloissa työskennellessä myös huonoja asioita, mm. huonoa johtamista, mutta sitä löytyy kokemukseni mukaan yllin kyllin myös täältä Suomesta. Jos sinulla on esimerkiksi huono esimies tai muu kehno kollega töissä, niin kannattaa pitää mielessä, että työehtosopimus ja AY-liikkeen juristit suojelevat häntäkin viimeiseen asti vaikka hänestä haluttaisiin eroon ja olisi ansainnut tulla erotetuksi.

Haluaisin erikseen vielä tähdentää, että AY-liikkeelle annettu mahdollisuus työtaistelutoimiin on alunperin tarkoitettu työntekijöiden ja työnantajien välisten erimielisyyksien selvittämiseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi työnantajien luistaminen työehdoista tai muu lain rikkominen. Lakkoja ja ulosmarsseja ei todellakaan ole tarkoitettu demokraattisesti valitun hallituksen painostamiseen, se tuntuu lakkokenraaleilta jälleen unohtuneen.

Työnantajat hoitavat velvoitteensa nykyään niin hyvin, että AY-satraapeilla on suuria vaikeuksia perustella johtajatason palkkioitaan ja leveää elämäänsä muuten kuin taistelemalla vääjäämättömästä muutoksesta itse luomaansa uhkakuvaa vastaan. Niinpä lakkoase laukaistaan nykyään kohti ketä tahansa, joka uhkaa AY-eliitin arvovaltaa. Nyt herrahissillä Hakaniemen saunaosastolle hilatut työmarkkinaporsastelijat ovat SAK:n johdolla jälleen ottamassa niin kansantaloutemme panttivangiksi tehdäkseen vaalityötä vasemmistopuolueille. Siinä samassa tulee tietysti käveltyä demokratian yli, mutta mitäs pienistä?

Miten työllisyys sitten saataisiin entistä parempaan kasvuun, suomalaisille parempi ostovoima ja kansantalous kestävämmälle pohjalle? Ja kuinka siinä sivussa vahvistetaan demokratiaa sekä tehdään Suomesta parempi paikka elää, yrittää ja tehdä töitä? No tietysti vapauttamalla markkinoita, koskien myös työmarkkinoita. 

Vääjäämätöntä vastaan taistelu on turhaa. Se on ymmärretty monessa Euroopan maassa, joissa työmarkkinasääntelyä on tällä vuosituhannella purettu vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Siispä, suomalainen työmarkkinalainsäädäntö muuttuu joko nyt tai sitten se muuttuu vasta, kun AY-jarrumiesten ja Ei-puolueiden takia työpaikkansa, yrityksensä, kotinsa ja tulevaisuutensa menettäneet ihmiset vihdoin alkavat nähdä valheellisen propaganda läpi. Sanomattakin on selvää, että pohjan kautta käyminen on se vaikeampi ja paljon enemmän inhimillistä kärsimystä aiheuttava tie.

Hallituksen tulee ehdottomasti jatkaa lainsäädäntötyötä normaalissa järjestyksessä ja keventää työmarkkinasääntelyä. Jos ammattiyhdistysliike ottaa koko Suomen kansantalouden panttivangikseen taistellessaan demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan, niin silloin pitää pohtia, onko AY-liike enää omien unelmiensa yleishyödyllinen järjestö, vai koko kansakunnan hyvinvointia uhkaava terroristijärjestö? Oli miten oli, demokratiamme on mennyttä, jos hallitus taipuu ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Hallituksella ei siis ole syytä, mutta ei myöskään suomalaisen demokratian uskottavuuden kannalta vaihtoehtoa, taipua AY-liikkeen painostuksen edessä ja luopua työmarkkinalainsäädännön uudistamisesta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ammattiliitot-vaurastuivat-taas--kuudella-suurella-on-huomattava-maara-piilovarallisuutta/wkEyywMU
https://www.talouselama.fi/uutiset/sak-uhkailee-hallitusta-laajoilla-jarjestollisilla-toimilla-kaikki-liitot-mukana/17b7213b-b132-3390-b281-7c753517aec8
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257714-juuri-nyt-sak-aloittaa-laajat-toimet-hallitusta-vastaan-kaikki-liitot-mukana
https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM034%3A00%2F2018
https://demokraatti.fi/nyt-pitaisi-loytya-jarki-paahan-rinne-vetosi-hallitukseen-lindstrom-tyytyi-paheksumaan-huhupuheita/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/256964-ay-liikkeesta-varoitus-juha-sipilalle-510-alkaa-rytista-tulossa-jotain-paljon
https://demokraatti.fi/akt-paatti-vastatoimista-lakiesitys-voi-johtaa-mielivaltaisiin-parstakertoimen-perusteella-tehtyihin-irtisanomisiin/
https://twitter.com/kallejulkunen/status/1037315064439734272
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ekonomistienemmisto-irtisanomisen-helpottaminen-lisaa-tuottavuutta?publisherId=68391773&releaseId=69629166

]]>
36 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan#comments Ay-liike Demokratia hallitus Irtisanomislaki Työmarkkinapolitiikka Wed, 12 Sep 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260843-ay-liike-ristiretkella-demokratiaa-vastaan
Suomi-laiva http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva <p>&nbsp;</p><p>Usein puhutaan kuvainnollisesti &rdquo;Suomi-laivasta&rdquo;.&nbsp; Mielestäni merenkulussa on paljon yhtäläisyyksiä valtion johtamisen kanssa.&nbsp; &nbsp;Laivassa on kippari ja päällystö, jotka vastaavat laivan turvallisesta kulusta.&nbsp; Matkustajat ovat ostaneet lipun &nbsp;tiettyyn kohteeseen. &nbsp;&nbsp;</p><p>Suomi-laivan kippari on pääministeri ja hallitus on päällystö.&nbsp; Eduskunta on varustamon johtokunta ja presidentti varustamon hallituksen puheenjohtaja (tms, vaikea positio). &nbsp;Kansalaiset ovat vaaleissa ostaneet &quot;lipun&quot; 4 vuoden purjehdukselle.</p><p>Purjehduksen aikana tulee navigoinnissa ongelmia. &nbsp;Typerintä mitä päällystö voisi tehdä, olisi kysyä neuvoa matkustajilta mielipidetiedustelulla.</p><p>Vielä tyhmempää on, että ennen matkaa, matkustajat antavat päällystölle tarkat ohjeet, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, jos turvallisuus vaarantuu.</p><p>****</p><p>Summasummarum,&nbsp; tämä juttu tarkoittaa sitä, että jos halutaan kuulla kaikkia ja noudattaa kaikkien mielipidettä, mitään ei kannata tehdä eikä mitään saada aikaan koska harvoin 5,5 miljoonaa kansalaista ovat yhtä mieltä mistään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Usein puhutaan kuvainnollisesti ”Suomi-laivasta”.  Mielestäni merenkulussa on paljon yhtäläisyyksiä valtion johtamisen kanssa.   Laivassa on kippari ja päällystö, jotka vastaavat laivan turvallisesta kulusta.  Matkustajat ovat ostaneet lipun  tiettyyn kohteeseen.   

Suomi-laivan kippari on pääministeri ja hallitus on päällystö.  Eduskunta on varustamon johtokunta ja presidentti varustamon hallituksen puheenjohtaja (tms, vaikea positio).  Kansalaiset ovat vaaleissa ostaneet "lipun" 4 vuoden purjehdukselle.

Purjehduksen aikana tulee navigoinnissa ongelmia.  Typerintä mitä päällystö voisi tehdä, olisi kysyä neuvoa matkustajilta mielipidetiedustelulla.

Vielä tyhmempää on, että ennen matkaa, matkustajat antavat päällystölle tarkat ohjeet, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, jos turvallisuus vaarantuu.

****

Summasummarum,  tämä juttu tarkoittaa sitä, että jos halutaan kuulla kaikkia ja noudattaa kaikkien mielipidettä, mitään ei kannata tehdä eikä mitään saada aikaan koska harvoin 5,5 miljoonaa kansalaista ovat yhtä mieltä mistään.

]]>
3 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva#comments hallitus Johtaminen Vastuu Sun, 09 Sep 2018 20:58:09 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260725-suomi-laiva
Minulla ei ole mitään yrittäjää vastaan, mutta... http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta <p>Minulla ei ole mitään pahaa yksittäistä yrittäjää vastaan, arvostan hänen työtään ja tiedän varsinkin yksinyrittäjän tekevän pitkää päivää. Olen itsekin yrittäjien lapsi.</p><p>Yrittäjäjärjestöt ovat kuitenkin aktivoituneet liikaakin yrittäjämyönteisen hallituksemme aikana ja aivan tarpeettomasti etsivät yhteentörmäyksiä palkansaajien kanssa.</p><p>Tämän päivän Helsingin Sanomissa (7.9.2018) ministeri Pirkko Työläjärvi toteaa: &quot;Ei meillä enää ole hyvinvointivaltiota. Nykyään on vallalla järjestelmä, sanottakoon hyvinvointiyhteiskunta, joka hyvin suurelta osin toteutuu yritysten ehdoin, niiden mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Sinänsä en yrityksiä vastaan ole, mutta niihin ei nyt kohdistu riitävää normivalvontaa&quot;.</p><p>Kansanedustaja Harkimo käy suoraan hyökkäykseen mm. Helsingin Sanomien Yrittäjäliitteessä. Hän vaatii paikallisen sopimisen vapauttamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Minun on vaikea uskoa, että tavallinen yrittäjä on sitä mieltä. Yleissitovuus on taannut työrauhan sekä yrittäjälle että työntekijälle. Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista. Haluaisiko yrittäjä käyttää kaiken aikansa jatkuvaan palkkojen sopimiseen kunkin kanssa erikseen. Ei. Meidän sopimusjärjestelmämme on taannut yrityksille rauhallisen, ennakoidun ja turvallisen toimintaympäristön, miksi ihmeessä se halutaan romuttaa?</p><p>On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa rikkoa ja repiä. Hallituksen ajama irtisanomissuojan heikentäminen alle 20-henkeä työllistävissä yrityksissä on turha ideologinen riita tilanteessa, jossa maailmantalous on vihdoinkin auttanut myös Suomen taloutta ja työllisyyttä.</p><p>Yrittäjäjärjestöt ilmaisevat kilvan huolensa julkisten menojen kasvusta huomaamatta lainkaan malkaa omassa silmässään. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri oli huolissaan julkisten menojen kasvusta kolumnissaan &rdquo;Kakku on leivottava ennen syömistä&rdquo; (Vantaan Sanomat 29.8.). Hän mainitsi, kuinka mm. eläkkeisiin upotetaan enemmän rahaa kuin vuosikymmen sitten ja kehotti arvioimaan kriittisesti niitä eriä, joihin on helppo vaikuttaa.</p><p>Yrittäjillä itsellään olisi oiva mahdollisuus mahdollisuus vaikuttaa julkisiin menoihin. Mänttäri unohtaa mainita, että valtio maksaa sen osan nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeestä, johon töissä olevien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä. Yrittäjien eläkkeellä on nimittäin valtion takuu. Vuonna 2012 veronmaksajien kukkarosta maksettiin yrittäjien eläkkeitä noin 30 miljoonaa ja ensi vuoden budjetista jo lähes 280 miljoonaa. Summa nousee koko ajan, koska yrittäjät maksavat liian pieniä eläkemaksuja ja koska maksuja ei rahastoida.</p><p>Työntekijän ja yrittäjän työeläkemaksut ovat suunnilleen saman suuruiset, noin 25 %. Työntekijän eläkemaksu on jaettu työnantajan ja &ndash;työntekijän kesken. Koska yrittäjä on myös itsensä työnantaja, tarkoitus on, että hän maksaa maksun kokonaisuudessaan ja hinnoittelee sen tuotteidensa ja palveluidensa hintaan. Yrittäjä, joka ei sisällytä omaa eläkemaksuaan hintoihinsa vääristää markkinoita. Toisin kuin palkansaaja, yrittäjä voi itse määritellä työtulonsa suuruuden. Työeläkeyhtiö <a href="https://www.elo.fi/tietoa-elosta/uutiset/2017/joka-kolmannen-yrittajan-yel-vakuutus-ei-turvaa-elakeaikaa-eika-tyottomyytta">Elo uutisoi</a> vuoden 2017 keväällä, että joka kolmas yrittäjä on määritellyt työtulonsa niin alhaisiksi, että se ei takaa riittävää turvaa eläkeajan, työttömyyden tai sairauden varalle. Se on erikoista, sillä toisin kuin palkansaajalle, yrittäjälle eläkemaksu on täysin vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrittäjän tulisi huolehtia tulevaisuudestaan, kuten palkansaajienkin pitää.</p><p>Hyvinvointiyhteiskunta on yrittäjänkin paras ystävä. Jos yrittäjä jää tuloitta tai menettää toimeentulonsa, niin yhteiskunta huolehtii hänestä. Voi aiheellisesti kysyä, eikö yrittäjänkin pitäisi osallistua sosiaaliturvansa rahoitukseen eikä ainakaan tarkoituksellisesti määritellä työtuloaan liian alhaiseksi? Leipoa siis kakku ennen syömistä, aivan kuten Mänttäri edellyttää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla ei ole mitään pahaa yksittäistä yrittäjää vastaan, arvostan hänen työtään ja tiedän varsinkin yksinyrittäjän tekevän pitkää päivää. Olen itsekin yrittäjien lapsi.

Yrittäjäjärjestöt ovat kuitenkin aktivoituneet liikaakin yrittäjämyönteisen hallituksemme aikana ja aivan tarpeettomasti etsivät yhteentörmäyksiä palkansaajien kanssa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa (7.9.2018) ministeri Pirkko Työläjärvi toteaa: "Ei meillä enää ole hyvinvointivaltiota. Nykyään on vallalla järjestelmä, sanottakoon hyvinvointiyhteiskunta, joka hyvin suurelta osin toteutuu yritysten ehdoin, niiden mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. Sinänsä en yrityksiä vastaan ole, mutta niihin ei nyt kohdistu riitävää normivalvontaa".

Kansanedustaja Harkimo käy suoraan hyökkäykseen mm. Helsingin Sanomien Yrittäjäliitteessä. Hän vaatii paikallisen sopimisen vapauttamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista. Minun on vaikea uskoa, että tavallinen yrittäjä on sitä mieltä. Yleissitovuus on taannut työrauhan sekä yrittäjälle että työntekijälle. Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista. Haluaisiko yrittäjä käyttää kaiken aikansa jatkuvaan palkkojen sopimiseen kunkin kanssa erikseen. Ei. Meidän sopimusjärjestelmämme on taannut yrityksille rauhallisen, ennakoidun ja turvallisen toimintaympäristön, miksi ihmeessä se halutaan romuttaa?

On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa rikkoa ja repiä. Hallituksen ajama irtisanomissuojan heikentäminen alle 20-henkeä työllistävissä yrityksissä on turha ideologinen riita tilanteessa, jossa maailmantalous on vihdoinkin auttanut myös Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Yrittäjäjärjestöt ilmaisevat kilvan huolensa julkisten menojen kasvusta huomaamatta lainkaan malkaa omassa silmässään. Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri oli huolissaan julkisten menojen kasvusta kolumnissaan ”Kakku on leivottava ennen syömistä” (Vantaan Sanomat 29.8.). Hän mainitsi, kuinka mm. eläkkeisiin upotetaan enemmän rahaa kuin vuosikymmen sitten ja kehotti arvioimaan kriittisesti niitä eriä, joihin on helppo vaikuttaa.

Yrittäjillä itsellään olisi oiva mahdollisuus mahdollisuus vaikuttaa julkisiin menoihin. Mänttäri unohtaa mainita, että valtio maksaa sen osan nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeestä, johon töissä olevien yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä. Yrittäjien eläkkeellä on nimittäin valtion takuu. Vuonna 2012 veronmaksajien kukkarosta maksettiin yrittäjien eläkkeitä noin 30 miljoonaa ja ensi vuoden budjetista jo lähes 280 miljoonaa. Summa nousee koko ajan, koska yrittäjät maksavat liian pieniä eläkemaksuja ja koska maksuja ei rahastoida.

Työntekijän ja yrittäjän työeläkemaksut ovat suunnilleen saman suuruiset, noin 25 %. Työntekijän eläkemaksu on jaettu työnantajan ja –työntekijän kesken. Koska yrittäjä on myös itsensä työnantaja, tarkoitus on, että hän maksaa maksun kokonaisuudessaan ja hinnoittelee sen tuotteidensa ja palveluidensa hintaan. Yrittäjä, joka ei sisällytä omaa eläkemaksuaan hintoihinsa vääristää markkinoita. Toisin kuin palkansaaja, yrittäjä voi itse määritellä työtulonsa suuruuden. Työeläkeyhtiö Elo uutisoi vuoden 2017 keväällä, että joka kolmas yrittäjä on määritellyt työtulonsa niin alhaisiksi, että se ei takaa riittävää turvaa eläkeajan, työttömyyden tai sairauden varalle. Se on erikoista, sillä toisin kuin palkansaajalle, yrittäjälle eläkemaksu on täysin vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrittäjän tulisi huolehtia tulevaisuudestaan, kuten palkansaajienkin pitää.

Hyvinvointiyhteiskunta on yrittäjänkin paras ystävä. Jos yrittäjä jää tuloitta tai menettää toimeentulonsa, niin yhteiskunta huolehtii hänestä. Voi aiheellisesti kysyä, eikö yrittäjänkin pitäisi osallistua sosiaaliturvansa rahoitukseen eikä ainakaan tarkoituksellisesti määritellä työtuloaan liian alhaiseksi? Leipoa siis kakku ennen syömistä, aivan kuten Mänttäri edellyttää.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta#comments Eläkkeet hallitus Irtisanomissuoja Sopimusyhteiskunta Yrittäjä Fri, 07 Sep 2018 02:51:07 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260573-minulla-ei-ole-mitaan-yrittajaa-vastaan-mutta
Perussuomalaisia ei eristetä – heitä ei vain kannateta http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta <p><strong>Vesa Levonen</strong> on kirjoittanut <a href="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260412-halla-ahon-perussuomalaisia-ei-pida-eristaa-kaantyy-viela-itseaan-vastaan">tekstin</a>; aloittaisin vähän siitä aiheesta. Tekstissään Kotkan keskustalainen kaupunginvaltuutettu on sitä mieltä, että hallitusyhteistyöstä kieltäytyminen on ihmisarvon riistämistä. Siis kun esimerkiksi perussuomalaiset eivät tahdo hallitusyhteistyötä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, riistävät he kyseisiltä puolueilta ihmisarvon.</p><p>Tai jotain.</p><p>Omat tunnelmani olivat lähinnä surulliset maamme koulutusjärjestelmän epäonnistumisen myötä, kun luin kyseistä tekstiä maakuntatason poliitikon kynästä. Kerrataanpa.</p><p>Suomessa toimitetaan neljän vuoden välein valtakunnallinen eduskuntavaali. Vaalien jälkeen käynnistyvät kansanedustajamääriltään suurimman puolueen johdolla hallitustunnustelut. Tällöin demokraattisesti eniten vaikutusvaltaa saaneen puolueen demokraattisesti valittu puheenjohtaja keskustelee muiden demokraattisesti tietyn kansanedustajanmäärän saavuttaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa puolueiden tavoitteiden yhteensopivuudesta.</p><p>Kun saadaan sovittua toteuttamiskelpoinen ohjelma jonkin puoluekokoonpanon kesken, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tällöin seuraa demokraattinen äänestys, jossa mitataan, nauttiiko sovittu hallituspohja demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen demokraattista tukea.</p><p>Tuloksena osa puolueista jää ulos hallituksesta, oppositioon. Demokraattisesti päätetyn suurimman puolueen demokraattisesti valittu johtaja sopi muiden demokraattisesti valtansa saaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa asiasta.</p><p>Heidän ihmisarvoaan ei loukattu, hallituksesta ulosjäänti kun ei yksiselitteisesti ihmisarvoosi vaikuta negatiivisesti. Hallituksen muodostamisessa kyse ei siis ole päättäjien ihmisarvosta. On kyse poliittisesta päätöksenteosta ja siitä, minkälaiselle tavoitepohjalle saadaan enemmistön tuki. Demokraattisesti.</p><hr /><p>Perussuomalaisia ei olla &quot;eristämässä&quot;. Muut puolueet, joita suomalaisista kannattaa 90 %, vain katsovat, että perussuomalaisten kanssa ei ole sellaisia yhteisiä tavoitteita, joille saataisiin enemmistön demokraattinen tuki parlamentaarisessa järjestelmässämme.</p><p>Kenties sen sijaan että vaaditaan demokraattisesti mitattuna suurempien puolueiden pakottamista 10 % kannatuksen puolueen tavoitteiden hyväksymiseen, kannattaisi muokata omia tavoitteita muiden suuntaan jos hallitukseen tahtoo. Perussuomalaisten tulisi muokata tavoitteitaan sellaisiksi, jotka enemmistö voi hyväksyä, tai nostaa kannatustaan suurimmaksi puolueeksi, jotta muiden on pakko ne hyväksyä ainakin osittain.</p><p>Se tosin varmaan vaatisi jälleen tavoitteiden muokkaamista suuremmalle kansanosalle hyväksyttävämmäksi.</p><p>Itseasiassa perussuomalaisten äänestäjät ovat <a href="https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/07/tutkimusosio_sdp-suosituin-puolue-hallitukseen.pdf">tutkitusti </a>vähiten muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyötä tahtova puolue. Levosen tekstin argumentaation perusteella voidaan siis päätellä, että perussuomalaiset tahtoisivat ilmeisesti riistää ihmisarvoja muilta puolueilta enemmän kuin muut.</p><p>Tai jotain.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vesa Levonen on kirjoittanut tekstin; aloittaisin vähän siitä aiheesta. Tekstissään Kotkan keskustalainen kaupunginvaltuutettu on sitä mieltä, että hallitusyhteistyöstä kieltäytyminen on ihmisarvon riistämistä. Siis kun esimerkiksi perussuomalaiset eivät tahdo hallitusyhteistyötä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, riistävät he kyseisiltä puolueilta ihmisarvon.

Tai jotain.

Omat tunnelmani olivat lähinnä surulliset maamme koulutusjärjestelmän epäonnistumisen myötä, kun luin kyseistä tekstiä maakuntatason poliitikon kynästä. Kerrataanpa.

Suomessa toimitetaan neljän vuoden välein valtakunnallinen eduskuntavaali. Vaalien jälkeen käynnistyvät kansanedustajamääriltään suurimman puolueen johdolla hallitustunnustelut. Tällöin demokraattisesti eniten vaikutusvaltaa saaneen puolueen demokraattisesti valittu puheenjohtaja keskustelee muiden demokraattisesti tietyn kansanedustajanmäärän saavuttaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa puolueiden tavoitteiden yhteensopivuudesta.

Kun saadaan sovittua toteuttamiskelpoinen ohjelma jonkin puoluekokoonpanon kesken, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tällöin seuraa demokraattinen äänestys, jossa mitataan, nauttiiko sovittu hallituspohja demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen demokraattista tukea.

Tuloksena osa puolueista jää ulos hallituksesta, oppositioon. Demokraattisesti päätetyn suurimman puolueen demokraattisesti valittu johtaja sopi muiden demokraattisesti valtansa saaneiden puolueiden demokraattisesti valittujen puheenjohtajien kanssa asiasta.

Heidän ihmisarvoaan ei loukattu, hallituksesta ulosjäänti kun ei yksiselitteisesti ihmisarvoosi vaikuta negatiivisesti. Hallituksen muodostamisessa kyse ei siis ole päättäjien ihmisarvosta. On kyse poliittisesta päätöksenteosta ja siitä, minkälaiselle tavoitepohjalle saadaan enemmistön tuki. Demokraattisesti.


Perussuomalaisia ei olla "eristämässä". Muut puolueet, joita suomalaisista kannattaa 90 %, vain katsovat, että perussuomalaisten kanssa ei ole sellaisia yhteisiä tavoitteita, joille saataisiin enemmistön demokraattinen tuki parlamentaarisessa järjestelmässämme.

Kenties sen sijaan että vaaditaan demokraattisesti mitattuna suurempien puolueiden pakottamista 10 % kannatuksen puolueen tavoitteiden hyväksymiseen, kannattaisi muokata omia tavoitteita muiden suuntaan jos hallitukseen tahtoo. Perussuomalaisten tulisi muokata tavoitteitaan sellaisiksi, jotka enemmistö voi hyväksyä, tai nostaa kannatustaan suurimmaksi puolueeksi, jotta muiden on pakko ne hyväksyä ainakin osittain.

Se tosin varmaan vaatisi jälleen tavoitteiden muokkaamista suuremmalle kansanosalle hyväksyttävämmäksi.

Itseasiassa perussuomalaisten äänestäjät ovat tutkitusti vähiten muiden puolueiden kanssa hallitusyhteistyötä tahtova puolue. Levosen tekstin argumentaation perusteella voidaan siis päätellä, että perussuomalaiset tahtoisivat ilmeisesti riistää ihmisarvoja muilta puolueilta enemmän kuin muut.

Tai jotain.

]]>
63 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta#comments Demokratia hallitus Keskusta Perussuomalaiset Yhteiskuntaoppi Tue, 04 Sep 2018 07:00:00 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260421-perussuomalaisia-ei-eristeta-heidan-tavoitteitaan-ei-vain-kannateta
Hallitukselta eväspaketti vaalikentille http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille <p>Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi &quot;saavutuksekseen&quot; joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna&nbsp; mediatukena.</p><p>Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.</p><p>Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.</p><p>Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.</p><p>Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä&nbsp; keskustalaisille.</p><p>Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää&nbsp; yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueet ovat päättäneet viidenkymmenen miljoonan euron eväspaketista seuraavien eduskuntavaalien ehdokkaiden käyttöön. Jokainen puolue on saanut korvamerkitä omaksi "saavutuksekseen" joitakin määrärahoja, jotka toimivat samalla myös veronmaksajilta saatuna  mediatukena.

Käytännössä aina on puhuttu vaalibudjeteista. Tällä kertaa on käytössä puolueiden omaa profiilia korostava malli, ei niinkään koko hallituksen yhteisellä päätöksellä tuotettu. Mielenkiintoista sinänsä, että yhtenä perusteluna käytännölle mainitaan se, että näin puolueet saavat budjettiin määrärahoja joista ei muuten päästy yksimielisyyteen.

Linkin takana olevaa listaa vertaamalla voi nähdä perustelun onttouden. Toki Keskustan lista erottuu muista, mutta voidaan kysyä että kaatuiko esimerkiksi reuna-alueiden poliisien määräraha Keskustan ja Kokoomuksen vastustukseen, niin että siitä ei saatu aikaan yksimielistä päätöstä? Haiskahtaa Sinisille lahjoitetulta vaalipampulta.

Kokoomuksella näyttää taas olleen tarve profiloitua tehtyjen leikkausten jälkeen koulutuksen puolestapuhujana. Vastustivatko muut hallituspuolueet listalla olevaa uuden lukiolain toimeenpanoa ja siihen annettua kymmenen miljoonan pottia? Jos vastustivat, niin hyi kepukat, hyi sinukat.

Keskustan listalta taas löytyy suurimpana liikenteen turvallisuus- ja kelirikkopaketti. Eikö kokoomuslaisia ja sinisiä kiinnosta liikenneturvallisuus ja kelirikonhoito? Kaikesta päätellen ei, tai sitten tässäkin on kyse annetuista tupailtaeväistä  keskustalaisille.

Konstit on monet, on sanottu monessa yhteydessä. Tällä kertaa hallitus näyttää valinneen tämän tavan käyttää  yhteistä rahaa hallituspuolueiden omaan vaalityöhön. Alle neljänkymmenen prosentin gallupkannatus panee hallituksen tekemään monenlaista. Tämä on yksi tapa, mutta väki on hereillä. Me tiedetään ja tunnetaan nämä kotkotukset.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005810136.html

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille#comments Eduskuntavaalit 2018 hallitus Talousarvio Fri, 31 Aug 2018 08:29:12 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260243-hallitukselta-evaspaketti-vaalikentille