*

Ville-Veikko Rantamaula

Kaikki blogit puheenaiheesta Palkanalennus

TEM:n ykkösvirkamies: Palkat alas ja työttömyysturva lyhyemmäksi

Kauppalehdessä oli nerokkaan kuuloinen ehdotus. Mies todella ymmärtää taloutta, saahan  hän 12 881 €/kk julkisella sektorilla.

Kauppalehti

"Työttömyys on Suomessa kasvanut tasaisesti jo 1960-luvulta alkaen. Työttömyyden kasvu ei siis ole uusi, vaan suomalaisia piinannut yhtäjaksoinen ongelma jo yhden ihmisiän verran."

Miksi lääkkeeksi tarjoillaan aina vain palkanalennusta?

Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla järjestämänsä TNS-kyselyn tulokset, joissa tiedusteltiin vastaajien kantaa halpatyövoiman käyttöön. Enemmistö HS:n kyselyyn vastanneista laittaisi nuoret, maahanmuuttajat ja ikäihmiset töihin matalalla palkalla. Kantoja kysyttiin muun muassa työehtosopimusta heikommalla palkalla työskentelyyn ja palkan itsenäiseen neuvotteluun.

Ilmastyö alentaa keskimääräistä palkkaa (=tietenkin)

Tuli laskettua palkattoman työn osuutta kaikesta työstä. Ei tuo minusta hyvin terve suuntaus ole.

Työkokeilu/työharjoittelu/kuntouttava työtoiminta
2011, 23415
2012, 25138
2013, 46399
2014, 51129
2015, 57980

Samaan aikaan työllisten määrä on ollut vähän laskeva.
2011,    2 143000
2012,    2 146000
2013,    2 127000
2014,    2 105000
2015,    2 090000

Sipilä historiaan, Kiky toimii

Vuosina 1930 ja 1932, Brüning yritti uudistaa Weimarin tasavallan. Nykyisen talousteorian mukaisesti hän sääti valtion toimesta 20 % pakkodeflaation ja leikkasi rönsyilevän valtion kuluja. Työttömyysturvaa heikennettiin. Sairaiden ja eläkeläisten eduista karsittiin.

Aivan kuten nykyinen Euro, Youngin suunnitelma ei mahdollistanut devalvoitumista . Brüning odotti, että deflaatio olisi tilapäisesti pahentanut taloudellista tilannetta ennen kuin se alkaisi parantua. Kasvava Saksan talouden kilpailukyky korjaisi tilanteen.

Suurta huijausta!

Kaksi vanhempaa mieshenkilöä kohtaa postilaatikkorivistöllä ja syntyy keskustelua.

  • Kuulin, että olet ostanut uuden auton.
  • Joo, tuli ostettua.
  • Minkäslainen se sitten on?
  • Noo… ihan tavallinen, Honda.
  • Mennäänkös katsomaan sitä?
  • Mennään vaan, tuolla se on tallissa.

Ja tallissa sanoo ensimmäinen kaveri: Eihän se mikään Honda ole, sehän on Mitsubishi.

5 prosenttia vai 5 prosenttiyksikköä?

Halltus ja EK vaativat edelleen yksikkötyökustannusten alentamista 5 %:lla palkkakustannuksia laskemalla, vaikka puhuvatkin välillä 5 %:n kilpailukykyloikasta tai 5 %:n tuottavuusloikasta. Nythän on kuitenkin niin, että 5 %:n kilpailukykyloikkaan tarvitaan 5 %-yksikön yksikkötyökustannusten alennusta, joten voi kysyä kumpaa he oikein tarkoittavat. Näillä kahdella on merkittävä ero, sillä 5 %:iin päästään 5 %:n palkanalennuksella mutta 5 %-yksikköön tarvitaan noin 10-25 %:n palkanalennus toimialasta riippuen.

Hallituksen esityksen vaikutukset kansantaloudessa

Hallituksen yritys yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi kärsi odotetusti haaksirikon.  Nyt hallitus uskoo pääsevänsä 5 %:n yksikkötyökustannusten alentamisella viennin kilpailukyvyn parantamiseen poikkeuksellisilla pakkokeinoilla.

Pohjaanpalanutta puuroa lämmittämässä

Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän läpi, kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Näin meitä opastaa Iso kirja Luuk. 18:25. Tämä ei ole kaukaa haettu vertaus nykyisessä taloustilanteessamme. Miljonääri ja pääministeri Sipilä on päättänyt laittaa hihansa heilumaan ja odottaa vain muutamassa viikossa tuloksia yhteiskuntasopimuksesta loma-aikana ja kuvittelee ilmeisesti, että vaalit olivat mandaatti diktaturiaan ja ammattiyhdistyksen suostuvan heikennyksiin ilman soraääniä.

Katkeruus kansan käyttövoimana

 

Kun kolme tunnettua suomalaista yritysjohtajaa ilmoitti pistävänsä 5 % palkastaan hyväntekeväisyyteen, siitä saatiin negatiivinen asia. Ei auttanut yhtään, vaikka samat johtajat haastoivat muitakin johtajia tekemään samoin.  Asia nähtiin tuomittavana julkisuustemppuna.

Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Kyllä jokainen johtajakin tietää, että ei heidän tekonsa pelasta tätä maata. Eikä se myöskään tuo suoraa apua kenellekään, joka hakee töitä. Ja onhan siinä amerikkalaista lähestymistapaa.

Mutta mitä sitten?

Talous kuntoon palkka-alella ja palkkaveron kevennyksellä!

Suomen talouden menestys perustuu vientialan kilpailukykyyn. Jos vientialue on taantunut ja/tai kustannustaso Suomessa on noussut kilpailijamaita korkeammaksi, kilpailukykyä on tarvittaessa palautettu valuutan devalvoimisella.

Suomella ei omaa valtuuttaa ja sen devalvointimahdollisuutta enää ole, toisin kuin tärkeimmässä kilpailijamaassa, joka on sitä keinoa käyttänyt. Ruotsin vienti vetää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä