Kuka tarvitsee Pisararadan?

Rinne ja suurin osa Helsingin kärkipoliitikoista haluaa rakentaa Helsingin alle Pisararadan. Hintalappu on järjetön: 2 miljardia euroa. Minkä takia tätä hanketta ajetaan väärillä perusteilla väärään aikaan?

Pisarasta on tehty Liikenne- ja viesintäministeriössä  vaikutusarvio, joka on kattava kokonaisarvio. Siinä todettiin, että Pisara ei vastaa tarkoitustaan eikä sen rakentaminen tuo vastinetta rahalle. 

Pisara kuopattiin edellisen kerran neljä vuotta sitten. Ja yhtäkkiä jostakin tunnelihaikailjoiden budjettiin on tullut ylimääräistä 2 miljardia. Vuodessa valtio käyttää n. 220 miljoonaa euroa rataverkon kehittämiseen, Pisara imaisisi siis kymmenen vuoden kehittämisrahat muutaman maanalaisen aseman takia. 

Ratahankkeita tulisi käsitellä kokonaisuutena, jossa otettaisiin huomioon, ei pelkästään Helsingin, vaan koko Suomen etu. Esimerkkeinä ratahankkeista ovat Lentorata, Turun nopea rata, Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata. Kaikki liittyvät toisiinsa paitsi 

osana rataverkkoa, myös siten, että niillä on rakenteelliset ja  toiminnalliset kytkennät. Kun Jäämeren rata kytkeytyy Tallinnan tunneliin, nämä kaikki kytkeytyvät rakenteellisesti toisiinsa Helsingin päässä. Nämä kaikki tulisi suunnitella yhdessä riippumatta siitä, milloin ja missä järjestyksessä  niitä rakennetaan. Nyt järjestys hankkeille on totaalisen väärä. Yksittäin tehdään vain esteitä toinen toisilleen, mikä tekee asiat vaikeiksi ja kalliiksi, pahimmillaan mahdottomiksi.

Espoon metron rakentamista valtio tuki 600 miljoonalla ja syystä voi kysyä onko rahoille saatu vastinetta? Pisararadan kohdalla vastauksen voi antaa jo etukäteen. Vastinetta ei tule. 

Huomio kannattaa kiinnittää Helsingissä yleiskaavaan, jota Keskusta on auttanut mahdollistamalla rahoituksen Raidejokeriin. Miljardin valtion tuella saisi muuten Helsinkiin 350 kilometriä lisää ratikkaverkkoa, joka varmasti auttaisi kaupungin maankäyttöä sekä vähentäisi kaupungin pirstaleisuutta.

Jos isoja hankkeita halutaan edistää, on listalla ensimmäisenä Helsinki-Tallinna – tunneli ja viimeisenä Pisararata.

 

Ville-Veikko Rantamaula

 

Ville-VeikkoRantamaula
Keskusta Helsinki

Olen 42-vuotias Akavan varapuheenjohtaja ja työskentelen edunvalvontajohtajana Tradenomiliitossa vastaten yksityisen sektorin ja julkisen sektorin edunvalvonnasta. Olen Kekustan Helsingin piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen varajäsen. Minulla on tytär. Vapaa-aikani vietän mökkeilemällä, tekemällä reippaita kävelylenkkejä ja soittamalla rumpuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu