Ville-Veikko Rantamaula

Suomi saadaan pidettyä kokonaan asuttuna, jos työelämää muutetaan.

Keskustan, niin kuin suurimman osan suomalaisista tavoitteena on pitää Suomi asuttuna. Palvelut turvattuina kautta Suomen. Tätä tuki kesällä julkaistu Ylen tutkimus. Samalla kuitenkin iso osa suomalaisista haluaa kaupunkiin. Paikkaan, jossa tosiasiassa halutaan asua, jossa on palvelut ja ihmiset - koti. Maakuntaa ei tekohengityksellä saa eläväksi, eikä pidäkään saada. Tukivirrat maakuntiin voivat jopa passivoida entisestään.

Mutta miten ihmiset saadaan maakuntiin? Mitä keskusta voi tehdä? Olisiko ratkaisu esimerkiksi valtio-omisteisten virastojen pakkosiirroissa? Jälkimmäiseen vastaus on EI. 

Keskustan yksi keskeinen tavoite tuleekin olla työnteon tapojen ja johtamiskulttuurin muuttamisessa. Niin kauan kun ihmisen tulee fyysisesti olla työpisteessä, ei ihmisiä saada maaseudulle. Ei, vaikka oikeuslaitoksia ja virastoja pakkosiirrettäisiinkin Uudeltamaalta muualle Suomeen. Onkin mielenkiintoista, että kritiikki suuntautuu virastojen sijoittelun ja tämän hetkisen sijainnin osalta lähes yksinomaan Helsinkiin, vaikka maakuntakeskukset toimivat aivan samalla tavalla omilla alueillaan – virasto ja palvelut sinne, missä on ihmiset. Harvemmin vaikkapa Turku hajasijoittaa omia julkisia toimintoja esim. Mynämäelle tai Rovaniemi Muurolaan.

Keskeinen keino saada ihmiset harkitsemaan asuinympäristöksi väljempiä neliöitä, edullisia asuntojen hintoja ja luontoa, on mahdollistaa tosiasiassa työkulttuuri, jossa voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta vapaasti valittavissa ympäristöissä töitä. Tämä tulee lähteä ihmisen vapaasta tahdosta, joka myös on keskustan arvomaailman mukaista. Pakottaminen nimittäin ei ole. Tämä vaatii valtavan kulttuurimuutoksen työnantajapuolella ja erityisesti johtamisessa. Myös lainsäädännössä ja työehtosopimustasolla. Kysymys on niinkin yksinkertaisesta asiasta loppujen lopuksi kuin luottamuksesta työntekijän ja työantajan välillä. On liian iso merkitys työn mittaamisessa sillä, missä työtä tehdään. Ei sillä, miten ja mitä tehdään.

Viimeaikaiset ulostulot keskustan politiikassa viittaavat siihen, että ns. runkoäänestäjistä halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni. Tämä on järkevääkin, mutta unohdetaanko samalla vaalivoittoon tarvittavat lisä-äänet olemassa olevien keskustalaisten jäsenten äänien varmistamisessa? Ollaanko esimerkiksi kaupunkipolitiikka ja erityisesti Uudenmaan äänestäjien houkuttelu unohdettu tai unohtamassa? Merkkinä on aluepolitiikan korostaminen sekä alati kiihtyvä aluepoliittinen keskustelu.

Keskustan ei tarvitse havitella valtapuolueen asemaa Uudellamaalla, mutta ei myöskään kannata ajaa itseään laulukuoroon omaehtoisesti. Me pystymme antamaan kaupungeissa hyvän vaihtoehdon. Kutsuttaneen sitä vaikkapa sitten realistiseksi vihreäksi vaihtoehdoksi.

Keskusta voisi aloittaa rohkean kansallisen projektin työskentely- ja johtamiskulttuurin muuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa työsuhde-ehtojen heikentämistä, vaan nimenomaan uusien työskentelytapojen konkreettista tukemista ja löytämistä.

 

Ville-Veikko Rantamaula

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"saadaan pidettyä kokonaan asuttuna"

Suomi ei koskaan ole ollut kokonaan asuttu.

Muistan erään "EY":n tilaston 90-luvun alusta. Siinä oli lueteltu eri Euroopan maiden kaupunkien lukumäärät. Sen mukaan Suomessa oli kaksi kaupunkia. Ne olivat Helsinki ja Tampere.

Toimituksen poiminnat