Ville-Veikko Rantamaula

Valtakunnansovittelijan tehtävä on sovitella, ei politikoida

Valtakunnansovittelijan virka ei ole harjoittelupaikka, vaan sovittelijalla on valmiudet hakea ratkaisuja vaikeissa tilanteissa. Hän tuntee eri toimialojen erityispiirteet, niiden kipupisteet ja taustat sekä neuvotteluosapuolet. Hänellä on siten parhaat edellytykset löytää kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevia ratkaisuja työriitoihin. 

Juuri tehtäväänsä valitun uuden valtakunnansovittelijan tuore haastattelu oli häkellyttävää luettavaa, kun sitä tarkastelee nimenomaan hänen työnkuvansa kautta. 

Lain mukaan sovittelijan tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimintaa ja sovitella työriitoja, ei vartioida niin sanotun yleisen palkankorotuslinjan toteutumista, linjata etukäteen työehtoja tai palkankorotustasoja. Tällä viikolla tehtävään valittu Vuokko Piekkala kuitenkin linjasi Ylen haastattelussa jo tulevien neuvottelukierrosten palkankorotuksia, vaikka kellään ei vielä ole edes tiedossa koko kierroksen toteuttamismallia tai rakennetta.

Sovittelijalla ei ole varaa epäonnistua tehtävässään. Kevään kohun jälkeen olisi ollut tuhannen taalan paikka uudistaa valintamenettelyä, mutta sopiva ehdokas löytyi jo ennenkuin tehtävä oli edes virallisesti avoinna. Valintaprosessiin osallistuneet työmarkkinakeskusjärjestöt eivät edes käytä valtakunnansovittelijan palveluja. Näin ollen työmarkkinakeskusjärjestöjen vastuu asiassa on pyöreä nolla. Sen sijaan vastuun kantavat 100 prosenttisesti poliitikot, jotka lopullisen valinnan tekivät.

Tämä viimeisin ”tyylivirhe” oli vain piste iin päälle kuvaamaan koko sitä suhmurointia, mitä esityksen taustalla oli. Esityksen perusteena oli työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen vallanjakosopimukseen perustuva kompromissi. Tässä prosessissa oli myös mukana oma keskusjärjestömme Akava, mikä on vastoin arvojamme. Hävettää.

Julkisen keskustelun ansiosta kuitenkin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n paljon spekuloitu alkuperäinen suunnitelma kuitenkin jäi toteutumatta, jossa silloinen valtakunnansovittelija olisi vaihtanut paikkaa Teknologiateollisuus ry:n silloisen työmarkkinajohtajan kanssa.

Toivon sydämestäni onnistumista uudelle sovittelijalle. Ensimmäiset haastattelut eivät tosin lupaa hyvää. Sovittelijainstituutio ei kestä epäonnistumista. Suomen talous ei puolestaan kestä epäonnistuneita työriitojen sovitteluprosesseja. Tästä syystä tulevaisuudessa valintaa tehtäessä onkin syytä korostaan pätevyyden ja kokemuksen, ei pelkkien suosittelijoiden merkitystä. Helppoa tästä ei tule ja siitä kertoo jo se, että esim. Vuokko Piekkalaa suositellut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kritisoi uuden sovittelijan Ylen haastattelussa antamia lausuntoja, ennen kuin sovitelija pääsi edes aloittamaan virallisesti tehtävässään.

Nyt olisi paras käynnistää selvitys ministeriön aloitteesta siitä, miten koko valtakunnansovittelijan valintaprosessi tulevaisuudessa uudistetaan ja hoidetaan. Aikaa on neljä vuotta. Kello käy.

 

Ville-Veikko Rantamaula

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Työmarkkinameksnismi nostaa aina vaan tyhmempiä ja tyhmempiä harhaanjohtajia ja perseennuolijoita maalle.

Ohessa SAK:n entinen puheenjohtaja, Tampereen pormestari, työteknikko Lauri Lyly tuhoaa pyhäkoulun tiedoillaan Yliopistosäätiön jäsenenä Tampereen loppuakin tiedettä.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/oletamme-nuorten-...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Rantamaula, Piekkala ei ole vielä osallistunut mihinkään sovitteluun, joten huolesi on vielä turhan aikaista.

Suomen suurin talouden kirous on ollut Matti Vanhasen II jakovarahallituksen vastuuttomuus v. 2007 -2011, johon katastrofiin ei edes tuolloisella valtakunnansovittelijalla ollut osaa eikä arpaa, Sari Sairaanhoitaja-paketin lyöden läpi koko työmarkkinakentän ennen finanssikriisiä ja vieläpä vuosia sen jälkeenkin.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Sari osasi vaan kerrankin taitavasti pelata korttinsa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisen sektorin palkat nousivat Suomessa kaikkein eniten koko EU-maista v. 2007 -2017, huolimatta siitä, että maassa ei ollut ainoana maana koko Euroopassa piirun vertaakaan talouskasvua. Samaan aikaan maa velkaantui rajusti ja velkaantuu edelleenkin.

Valtakunnansovittelija olisi peräti tyhmä, jos ei tiedosta reaaliteetteja. Vain viennin ja talouden kasvaessa voidaan jakaa enemmän mammonaa myös julkiselle sektorille ja julkiseen kulutukseen YLIJÄÄMÄN perustein.

Kaikki muu on retoriikkaa ja politrukointia.

Suomessa muutoinkin maksetaan julkiselle sektorille aivan tavaton osuus kaikista palkoista, joka on eurooppalaisittainkin tavaton 1/3 kaikista maassa maksetuista palkoista. Muualla Euroopassa luku on lähellä 1/5 kaikista maksetuista palkoista. Euroina Suomessa maksetaan julkisen sektorin työntekijöille liki 10 miljardia enemmän palkkaa suhteessa kaikkiin EU-maihin samalla sosiaaliturvan ollen perustasollaan lähes ala-arvoinen liki maailman korkeimmista julkisista menoista huolimatta.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Mistä sää tiedät kuinka tärkeä sen julkisen sektorin rooli on vientikipailukyvyn luomisessa - tai ainakin voisi olla, jos se ei tekisi (firmojen vaatimia!) järjettömyyksiä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kreikan taloushistoria 2000-luvulla. Velkarahalla paisutettiin rajusti julkista palvelutuotantoa ja sosiaaliturvaa vailla talouden logiikkaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikäli sovittelija antaisi yleistä tasoa suurempia korotuksia, työmarkkinarauha olisi mennyttä. Sinne kun pääsee käytännössä aloittamalla työtaistelutoimet.

Työvoimakustannusten nousuun on yksinkertainen ja oikeudenmukainen mittari: työn tuottavuuden nousu - tai lasku. Tähän työmarkkinajärjestöt sitoutuivat euroon liityttäessä ja pääpiirteissään se toimikin hyvin vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeen kun palkkojen olisikin pitänyt laskea kymmenen prosenttia, se ei enää liitoille kelvannutkaan.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Miksi rakennusteollisuuden palkkakehitys sidotaan vientiteollisuuden palkkakehitykseen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei sitä pitäisikään sitoa. Sehän pitäisi sitoa rakennusalan työn tuottavuuteen. Tämä ei jostain syystä kelvannut työntekijöille siinä kohtaa kun mittarit osoittivat alaspäin.

Toimituksen poiminnat