Kaupungistumista ei pidä estää
Varapuhemies Mauri Pekkarisen Joutsassa pitämä puhe alueellisesta keskittymisestä nostatti vilkkaan keskustelun somessa. Pekkarinen esittää, että hallituksen on etsittävä vaihtoehto keskittämiselle.
Kaupungistuminen on totta. Se on jatkunut ja tulee jatkumaan. Keskustan ei tule sitä estää. Eikä kaupungistumista voi poliittisilla päätöksillä estää. On turhaa populistista maakuntaäänestäjien kosiskelua luoda mielikuva, että ikään kuin maakuntien ongelmat olisivat kaupunkien vika. Kaupunkien vika kun se ei ole.
Ihmisiä ei voi vaatia asumaan peltojen laidoilla mökeissä ja tiloilla, kun työt ovat ns. ”isolla kirkolla”. Ei kaupungistuminen ole poliittinen valinta eikä poliittisesti päätettävissä, vaan ihmisten henkilökohtainen halu ja pakko. Se, mitä ihmiset elämässään haluavat, lähtien älypuhelimista, syntyy keskittyneessä teollisuudessa, ei kotiteollisuudessa eikä yhden hengen työpajoissa, jotka voivat sijaita suvun kotitilan pihapiirissä. Josta muuten ajan myötä kasvaisi ensin pieni kylä ja lopulta kaupunki. Koska joka sukupolven perillisistä vain yksi riittää jatkamaan maataloustuotannossa tilan pitäjänä. Kaikkien muiden on hankittava toimeentulonsa muilla konsteilla. Tästä on kaupungistumisessa kyse.
Maakuntien poliitikot usein toistavat vastustavansa kaupungistumista ja syyttää olosuhteita, tässä tapauksessa kaupunkeja siitä, että maakunnilla menee huonosti. On aivan turha syyttää olosuhteita. Aika kannattaa käyttää siihen, että luo itselle/omalle maakunnalle mieluisat olosuhteet. Niin esim. Isot kaupungit, kuten Helsinki on tehnyt ja on tekemässä. Maakuntien on tehtävä samoin. Niin kauan, kuin kaikki maakuntien ongelmat tai näivettyminen on esimerkiksi Helsingin vika tai ihmisten jotka Helsinkiin muuttavat, asenne on väärä. Maakuntien tulee luoda ympäristö, joka on houkutteleva.
Maakuntia ei saada elinvoimaideksi sillä, että politiikalla luodaan muureja Uudenmaan ja muun Suomen välillä.
Keskustan tulee ottaa vahva ote kaupunkipolitiikassa. Keskustan visiona tulee olla sillanrakentaja maaseudun ja kaupunkien välillä.
Ville-Veikko Rantamaula
Totta turiset.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän maaseudun pientilalliset ja mökkilöiset tulevat kaupungeihin sen enemmän tarvitaan valtion tukiaisia heidän asuttamiseensa – hamuaako kepu heidät tilkkunsa lihottaakseen omaa tukiaispottiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Jokseenkin lyhytnäköistä ajattelua minun mielestäni. Ei kaupungeissa tehdä kännyköitä tai mitään muutakaan, ellei raaka-aineita tuoteta jossain. Se yksi maatilan jatkaja ei välttämättä jää jatkamaan, jos joutuu asumaan ”kuolleessa” kylässä ja hänen lapset kulkemaan kouluissa kymmenien kilometrien päässä tilalta.
Mutta oletetaan, että maailmassa olisikin tilanne, että meillä olisi vain maatiloja ja kaupunkilaisia. Ei olisi ongelmia pitkien välimatkojen kanssa. Ainoastaan ruoan kuljettaminen maalta kaupunkiin voisi olla pitkän matkan päässä. Energiaa saadaan ydinvoimaloista niin kauan kuin louhittua uraania on jäljellä. Aurinkopaneeleita ei voida lisätä, koska ei ole raaka-aineita niihin. Uusiutuvia raaka-aineita ei kannata maaseudulta yrittää hyödyntää, koska niiden tuottaminen olisi niin kallista. Luonnosta ettäntyneitä kaupunkilaisia kun ei saada metsään tai matkakulut ovat vain järjettömän suuria tuotokseen verrattuna. Eli fossiilisilla mennään niin kauan kuin sitä riittää, vaikka ilmasto siitä pikkaisen lämpeneekin. Maaseutujen palvelut kuolisivat kokonaan ja kaikenlainen matkailu loppuisi kokonaan kaupunkien ulkopuolelta, kun matkailutyöntekijöiden puolisoilla ei olisi töitä ja niilläkin, joita matkailu työllistää, töitä on vain osan aikaa vuodesta.
Kaupunkien rakennusten rakentaminen olisi mahdotonta, mutta yhä enemmän asukkaita pitäisi saada sisätiloihin. Betoniin tarvittavan hiekan takia jo nyt kuolee ihmisiä, koska sopiva hiekka loppuu. Ruuhkista pullistelevilla kaduilla asuisi koko ajan enemmän ihmisiä, joille ei vain olisi asuntoja edes isolla rahalla. Saatikaan sitten pienempituloisille. Terästä ja puuta ei tule rakennusmateriaaliksi, koska maaseudulla ei työskentele kaivostyöläisiä tai metsäammattilaisia. Kaupungeissa olevat tehtaat suljetaan raaka-aineiden puutteen vuoksi ja työttömyys räjähtää käsiin.
Ei liene enää tarvetta jatkaa, sillä tämä muuttuisi vain pahemmaksi. Sanonpa vain, että Keskustalaisena on hirvittävää lukea puolueessa olevan kuvailemani tulevaisuuden tavoittelijoita. Maakuntien ja kylien elinvoimaisuutta olisi tuettava lisäämällä työmahdollisuuksia ja lopettamalla syrjäseuduilla asumisen vaikeuttaminen. Työmahdollisuuksia olisi helppo lisätä kaikkiin niihin paikkoihin, joissa on nettiyhteydet. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jonka lieveilmiöistä ei juuri puhuta. Mutta maaseudun tyhjentäminen olisi ihmiskunnan kannalta katastrofi!
Ilmoita asiaton viesti
Olipa melkoinen satu.
Yhtään tehdasta ei varmasti tarvitse maalaisten vähyyden takia sulkea. Raaka-aineet kyllä saadaan sinne, missä niitä tarvitaan. Oletko kuullut markkinataloudesta? Luonnonvarojen käyttö ei ole enää aikoihin edellyttänyt niiden äärellä asumista tai jotain myyttistä luontosuhdetta.
Maalaisten kehuskelu luontosuhteelllaan on muuten ihan silkkaa roskaa. Yhtä tahallisen tietämätöntä ja välinpitämätöntä sakkia kuin kaupungeissakin. Paitsi, että harvat fiksummat kaupunkilaiset ehkä yleisesti ottaen eivät luule liikoja omasta luontosuhteestaan ja aika harva heistä viihdyttää itseään eläimiä tappamalla.
En muuten ole kaupunkilainen…
Ilmoita asiaton viesti
Minä voisin muuttaa maaseudulle asumaan, mutta kun pitäisi ensin keksiä miten työllistäsi itsensä siellä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä ylitulkitsit Maurin toivetta siitä, ettei koko väestöä keskitetä Uudellemaalle pk-seudulle. Jos on joskus käynyt Suomen muissa kaupungeissa, niin havaitsee pientä keskittymistä vaikkapa Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion tai Oulun tapaisiin kirkonkyliin. Siis noihin paikkoihin joissa Vihreät nykyisin kisaa suurimman puolueen asemasta. Se tietysti Pekkarista itseään saattaa harmittaa, mutta varmaan hän ajatteli hiukan laveammin.
Ilmoita asiaton viesti
Ville Veikko
Aloitetaanpa vaikka liikenteestä ja sen kautta katsoa miten Suomessa tahdotaan maakuntien asiaa hoitaa.
Suomen vienti ja tuonti on noin 100 miljoonaa tonnia /vuosi. Siitä määrästä noin 25-30 % suoritetaan Järvi Suomen alueelta.
Suomen vienti tapahtuu noin 80% meriteitse. Ja Saimaan kanavan 1 miljoonaa tonnia lukuun ottamatta meri liikenne hoidetaan rannikkosatamiin maaliikenteen avulla vienteinä ja sieltä kuorma autoilla tuotuina Järvi Suomeen./raideliikenne 20%
Eli sisämaata Järvi Suomi suurimpana yhtenäisinä maantieteellisenä yksikköinä on nimetty rannikkosatamien takamaiksi:
Yksityiskohdat näkyy http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_… jotka takaavat ja rahoittavat rannikkosatamien toiminnan
Suomi on euroopan toiseksi sisävesiväylä rikkain valtio – alueeseen suhteutettuna ( km2 ) . Eli meillä on Saksan jälkeen eniten valmiita vesiväyliä. Kilometreissä noin 8000 km.
Suomi on sopinut toimenpiteistä jo vuonna 2011 EU:ssa, että Suomen maantieliikennettä aletaan siirtää vesiliikenteeseen ja raiteille vuoteen 2050 ilmasto ja energia tavoitteiden mukaisesti.
Suomi kuitenkin teki omat ratkaisunsa EU:ssa sovittua vastaan ja alkoi kovan maantieliikenne volyymien kasvattamisen niin kuorma autojen painojen nostoilla kuin vesiteitten syrjäyttämisin liikennepoliittisesta budjettirahoituksesta, tutkimusta analysointia ja liikennevälineiden kehittämistä mukaan ottamatta.
Tulos on että olemme esim. Viime vuonna lisänneet maantieliikennekuljetussuoritetta noin 16% kun ilmasto, energia ja kestävä kehitys tavoite olisi ollut siirtää maantieliikennettä raiteille ja vesille.
Tämä olisi ollut mahdollista mikäli meillä olisi suunnitelmat joilla poistetaan maantieliikenne rannikkosatamien ja Järvi Suomen väliltä. Tuo määrä on noin 25-30 miljoonaa tonnia vuodessa.
Tarkoittaa että mikäli tahtoa on voisimme siirtää EU tukimenettelyjä käyttäen rannikkosatamien kaikki meriliikenteen Järvi Suomea koskevat vienti ja tuonti laivaukset Järvi Suomen sisävesilaitureihin lähimpään sellaiseen missä loppukäyttäjät ovat tai missä tehdas tai vaikka rannikolle tai vientiin menevä puuerä on lastattavissa.
Kyse on satojen miljoonien eurojen arvoisesta vuotuisesta raha ja työmäärä siirrosta nykyisin Järvi Suomen maaseudulta suurimmissa määrin Helsinkiin, Loviisaan, KotkaHaminaan, ja länsirannikolle pelkästään valitun Suomi on Saari politiikan ansiosta.
mm Ruotsi on valinnut toisen tien(Suomi kuljetus tuet pääasiassa maantieliikenteelle) liikenteensä kehittämisiin ja on jo rakentanut infran sisämaahan että se voi tukea EU liikennestrategian mukaista maantieliikenteen siirtoa vesille :
http://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2017/03/…
Mielestäni liikenne ja logistiikka tuo ja vie taloudellista toimeliaisuutta sinne minne valtio sitä mahdollistaa.
Tällä hetkellä meillä mahdollistetaan(valtion LVM budjetit-joissa tieliikenne 45% , raide 52 ja vesiliikenne 3% suuruudella) ainoastaan Suomi on Saari liikennemalli vaikka olemme EU:ssa sopineet (jo mm Ruotsin jo aloittaman ) ”nearest port is best port ” mallin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennus: infra hankkeet 45-52-3
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kaikki on sellaista, minkä syntyperäinen pääkaupunkiseudun asukki voi allekirjoittaa: ei mitään turhia raja-aitoja, suuntaan tai toiseen. Jos työ löytyy pääkaupunkiseudulta, pitää olla riittävän hyvät etätyö- tai perinteiset liikenneyhteydet. Tässä asiassa pitää pääkaupungin ja maakuntien tehdä yhteistyötä. Helsinki ei todellisuudessa ole ollut laikaan yhteistyöhaluinen tai -kykyinen.
Pisararadalle, joka tehostaisi junien kaukoliikennettä, sille on oltu aika penseistä. Helsingin sisään- ja ulostuloväylien ”bulevardisointi” on jo aika lähellä tahallista sabotointia, jotta ulkokuntalaiset pysyisivät pois. Eikä Malmin lentokentän hävittämissuunnitelmakaan osoita mitään mitään muuta kuin että kaiken liiketoiminnan on oltavat pääkaupungissa. Stadilaisena häpeän näitä järjettömyyksiä.
Toki maakunnissa tehdään parhaansa, että vahingossakaan ei etätyötä voi tehdä loma-asunnosta pysyvästi, koska kesämökki on mökki eikä kaupunkilaisia haluta päästää päättämään kunnan asioista.
Jotta asiat menisivät oikein ja kohtuullisesti, pitäisi nurkkakuntaisuuden tilalle ottaa kokonaisnäkemystä. Kilpailevat kunnat ovat este, auttaisiko maakuntahallinto järjen käyttöä?
Ilmoita asiaton viesti
Pisara-rata on kyllä muun muassa VR:n propagoima turhuuksien turhuus, mutta sen vaihtoehdoilla voitaisiin toisaalta pelastaa myös Malmin lentoasema.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisaralausunto_L…
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kysyt: auttaisiko maakuntahallinto järjen käyttöä ?
Liikenteen osalta ei ainakaan kun maakuntiin on jätetty ELY hallintoon ainoastaan maantieliikenteen hoito.
Kaikki muu liikenteen asiantuntijuus on hallinto muutoksessa ( ministerit : Pekkarinen / Vehviläinen / Vanhanen ) 2010 jätetty valtakunta tasolle (raide ja sisävesi ) -josta sisävesiliikenne on jopa poistettu liikennemoodeista eli meillä ei edes tunnusteta kokonaisvaltaista sisävesiliikennettä niiden viiden liikennemoodin joukkoon , joita EU tukee TEN_T tukipolitiikan avulla , ja joita eduskunnan ja hallituksen tulisi kehittää parhaan mahdollisen ja kestävän kehityksen mukaisesti
https://ec.europa.eu/transport/modes_en ,
Meillä sitä ei tehdä, vaan meillä LVM kansliapäällikkö voi ilman sen kummempaa ajattelematta , selkeästi ilmoittaa, että meillä ei noudateta EU liikennemoodi jakoa vaan olemme ottaneet sisävesiliikenteen kehittämisen sijaan viestinnän kehittämisen kohteeksi.
https://impulssi.lvm.fi/2017/05/11/liikenne-ja-vie…
Tällä mallilla ylläpidetään ainoastaan rannikkokaupunkien tarvitsemaa ylisuurta maantieliikennettä yllä , kun tavoite olisi pienentää maantieliikennettä mm sisävesiväylien rakentamisilla niin että itämeri -eu max jokilaivat kykenisivät suoraliikenteeseen Järvi Suomen alueella.
Helsingille tämän toteuttaminen merkitsisi suoraan maailman tiheimmin liikennenöidyn rekka/matkustaja laiva liikenteen vähenemistä jopa 20-30% samoin Helsinkiin Vuosaareen tulevien ja lähtevien lastien määrän saman suuruista pienenemistä. Sekä sivutuotteena raideliikenne volyymien selkää pienenemistä Helsingistä ja Helsinkiin. Eli 12 miljoonan nykytonnin määrät sen sijaan että niitä kasvatettaisiin nyt maantie ja raideliikennettä kehittämillä ( mm UPM :lle myönnetyillä 173 miljoonalla eurolla) vähenisivät uusien reititysten johdosta 8-9 miljoonaan tonniin.
Edelleen voitaisiin lopettaa rahti liikenteeseen perustuvat Helsinki – Tallina kannattavuus laskennat kun Helsingin rahtimäärät olisivat siirretyt Järvi Suomen em määrien suhteen osalta suoriin ilman rannikkokaupunki pysähdyksiä eurooppa-itämeri vesiliikenteeseen maakuntiin.
Tätä laskentaa ei maakuntien maantieliikenne logistiikan ELY neuvojat ilmeisesti ole halukkaita /kykeneviä mallintamaan ja tuomaan teollisuudelle ja politiikoille esiin Helsinki – vaihtoehtoisiksi malleiksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Eikä Malmin lentokentän hävittämissuunnitelmakaan osoita mitään mitään muuta kuin että kaiken liiketoiminnan on oltavat pääkaupungissa.”
Mitä ihmettä? Asiahan on juuri päinvastoin: Malmin lakkautuksen ansiosta nyt olisi mahdollisuus saada pienlentotoiminnan ja alan koulutuksen ja alan lievetoimintojen liiketoiminta jonnekin muualle.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan ja kirjoitetaan paljon elintasopakolaisuudesta maailmalla.
Maailmalla on lukuisia kaupunkeja, joissa on hyvät asuinalueet ja ghetot asukkaineen. Ne ghetot ovat täynnä elintasopakolaisia, jotka koittavat löytää parempaa elämää itselleen.
Suomessa elintasopakolaisuus on muuttamista maaseudulta kaupunkeihin ja työn perässä käupungista toiseen.
Kun poliitikot koittavat auttaa elintasopakolaisuudesta johtuvien syiden korjaamista muualla maailmassa, niin miksi ei korjata vikoja Suomessa?
Miksi ei saa hidastaa kaupunkien kasvamista, miksi ei saisi verottaa yrityksiä enemmän, jotka toimivat kaupungeissa?
Olisi päinvastoin tehtävä paljon enemmän työtä sen eteen, ettei firmat asetu kaupunkeihin vaan eri puolille Suomea, jotta iso maa-alaltaan oleva Suomi pysyisi asuttuna ja koko Suomi kehittyisi.
Kun vertaa esim. 150 neliön omakotitaloa josta toinen sijaitsee maaseudulla ja toinen kaupungin keskustassa on talon hinta aivan erilainen. Hyväkuntoinen omakotitalo maaseudulla voi maksaa 60 000 euroa ja kaupungin keskustassa sijaitseva omakotitalo voi maksaa 1.6 miljoonaa euroa.
Onko se hyvää politiikkaa?
Kuitenkin ns. kaupunkilaiset eivät viihdy kaupungeissa ja sen osoittaa joka viikonlopun ja loma-aikojen ruuhkat pois kaupungista perjantaisin ja paluu kaupunkiin sunnuntaisin.
Jos kaupunki olisi niin ihana paikka asua ja elää, niin eivät kaupunkilaiset hankkisi kesämökkejä tai lomailisi maaseudulla.
Asuin itse pk-seudulla yli 25 vuotta ja aina halusin sieltä pois muuttaa.
Ei työ tee ihmistä onnelliseksi, vaikka onnellisuuden eteen on tehtävä myös töitä saadakseen palkkaa ja voidakseen elää tavallisesti.
Jos politiikka olisi kunnossa, niin firmoja muuttaisi pois kaupungeista ja työpaikkoja syntyisi koko ajan enemmän pieniin taajamiin ja maaseudulle. Firmat, jotka muuttaisivat pois kaupungeista saisivat veroporkkanoita ja firmat jotka pysyvät kaupungeissa tai muuttavat kaupunkeihin saisivat kovempia veroja maksettavakseen.
Isoissa kaupungeissa on laajat huumeongelmat joka puolella maailmaa.
Isoissa kaupungeissa ei naapurit tunne toisiaan ja narkkarit voivat olla piilossa ihmisten joukossa helposti.
Huumeongelmat tappavat enemmän ihmisiä vuosittain kuin terroristit tappavat. Paljon enemmän ihmisiä joutuu narkkareiden uhreiksi erilaisten rikosten kohdalla kuin terroristien uhreiksi. Vahingot yhteiskunnalle on tuhat kertaa suuremmat, kuin terroristien aiheuttamat vahingot vuosittain.
Eli kaupungit on pääasiassa perus-syy koko maailman elintasopakolaisuudelle ja kaupunkeja olisi siitä rangaistava.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota kaupingistumista voisi tosiaan harkita vähäväkisessä maassa
Tosin silloin kannattaisi miettiä vähän tarkemmin tuota asiaa. Suomalaisiahan on vain reilu 5 miljoonaa. Maailmalla on pilvin pimein kaupunkeja joissa asuu enemmän väkeä. Eikö olisi samalla järkevämpää siirtää koko väestö mukavampaan paikkaan. Uskon että esimerkiksi Saksan-Ranskan alueelta löytyisi tilaa meille ja keskittyisimme kunnolla. Jätettäisiin koko Suomi asumattomaksi. Tämä olisi järkevää jo ilmastollisista syistä, kuinka moni meistä nauttii esim. Suomen ns. kesistä? Ilmastomuutokseenkin tämä vaikuttaisi positiivisesti, lämmitystä ei tarvitsisi niin paljon. Meillähän ei ole tällä hetkellä vielä edes yhtään isoa kaupunkia joten mitään menetettävää ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä :
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2238…
Ilmoita asiaton viesti
Jatkuva kaupungistuminen on linearistin toiveuni. Kaikki jatkuu ennallaan, kasvu ulottuu kosmiselle tasolle ja siitä yli. Nuoret kokevat jo nyt vaikeuksia etsiessään jalansijaa kaupungeissa.
Maaseutualueiden väestö koko maailmassa on kääntymässä laskuun muutaman vuoden kuluttua (https://esa.un.org/unpd/wup/publications/files/wup…). Raportin käyrissä ei näy vielä mahdollista kaupunkien kasvun pysähtymistä, mutta se on välillisesti nähtävissä suurimpien kaupunkien osalta. Megacityillä on vaikeuksia jatkaa kasvuaan. Ilmeisesti ollaan saavuttamassa teknologinen raja, jonka yli ei päästä. Vuonna 0 ko. raja oli 1M (Rooma), ja nyt se on n. 35M
(Shanghai, arvio 2035).
Mitä tapahtuu, kun kasvun raja tulee vastaan? Ja tarvitseeko esim. Suomen saavuttaa tuollainen rajakokemus? Teknologiset mahdollisuudet hupenevat, yhteisöllisyyden tunne häviää, ja esim. jotkin globaalit talouden häiriötilat voivat hyvinkin suistaa Suomenkin pienet kaupungit nälänhädän partaalle. Nykyaikainen kaupunki on kuolemanloukku. Kannattaako maaseudun tarhata ihmisiä kaupunkeihin ja pitää heitä siellä häkitettyinä? Kaupungithan tuottavat lähinnä lääkkeillä ja hormoneilla pippuroitua lantaa, joka ei oikein käy maanparannusaineeksikaan. Ja hukattuja elämiä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vai hormonilantaa. Ja maaseutuhan ei tuota juuri muuta kuin ylioppilaita, joita sukulaismiehet ja saarnaajat ovat hyväksikäyttäneet lapsina.
Ilmoita asiaton viesti